Sukuelinten silpomisen kokeneen naisen raskauden ja synnytyksen hoito – kätilöiden kokemuksia : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Keskinen, Oona; Sippola, Viveka (2023)
Keskinen, Oona
Sippola, Viveka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236638
Tiivistelmä
Naisen ja tyttöjen sukuelinten silpominen on ilman lääketieteellistä syytä tehtävä toimenpide, jossa naisen ulkoisia sukuelimiä poistetaan tai muuten vahingoitetaan. Silpominen on yhdistetty useisiin synnytykseen liittyviin riskeihin ja erityisesti vakavimmat silpomismuodot lisäävät riskiä komplikaatioihin. Asianmukaisen hoidon tarjoaminen voi edellyttää kätilöltä tavanomaista laajempaa tiedollista ja taidollista osaamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kätilöiden kokemuksia sukuelinten silpomisen läpikäyneen naisen raskauteen ja synnytykseen liittyvästä hoidosta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli tuottaa aiheesta lisää tietoa kätilötyön tueksi. Ainestoa haettiin systemaattisesti neljässä sähköisessä tietokannassa sekä manuaalisesti. Seitsemän tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2015–2023, analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tuloksia kuvaavia pääluokkia olivat kokemuksen ja koulutuksen merkitys, kommunikaation toteutuminen sekä silpomisen vaikutusten tunnistaminen.
Tuloksista ilmeni, että monilla kätilöillä oli negatiivisia kokemuksia liittyen silpomisen kokeneen naisen raskauden ja synnytyksen hoidossa kohdattuihin haasteisiin ja omaan osaamiseensa. Kätilöt kuvasivat silti myös hoidossa onnistumisia, ja he osasivat tunnistaa hoidon kannalta tärkeitä tekijöitä omien kokemuksiensa pohjalta. Tuloksissa nousi esiin myös kulttuurisensitiivisyyden yhteys kätilön ja silpomisen kokeneen naisen väliseen luottamukseen ja kommunikaatioon. Silpomisen vaikutukset kätilötyöhön konkretisoituivat kätilöiden havaitsemina komplikaatioina, synnyttäjillä ilmenneinä reaktioina sekä kätilöiden omina tunnekokemuksina.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kätilöt tarvitsevat työnsä tueksi ja varmuuden kartuttamiseksi lisää käytännön koulutusta ja selkeitä ohjeistuksia silpomisen kokeneen naisen raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyen. Silpomisen esiintulo on kätilön näkökulmasta tärkeää, ja se voi edellyttää kätilöltä kulttuurista osaamista ja luottamuksen rakentamista kätilön ja naisen välille. Kätilön tulisi tunnistaa silpomisen yksilölliset vaikutukset naiseen, samoin kuin omat tunnereaktionsa ja asenteensa silpomisen kokeneen naisen hoitoon liittyen. Jatkossa olisi hyvä tutkia, millaista osaamista ja millaisia asenteita Suomessa toimivilla kätilöillä on sukuelinten silpomisen kokeneen naisen hoitoon liittyen, miten kulttuurinen kompetenssi ja kulttuurisensitiivisyys on huomioitu kätilöiden koulutuksessa ja millaisia kokemuksia Suomessa synnyttäneillä silpomisen kokeneilla naisilla on.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kätilöiden kokemuksia sukuelinten silpomisen läpikäyneen naisen raskauteen ja synnytykseen liittyvästä hoidosta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena oli tuottaa aiheesta lisää tietoa kätilötyön tueksi. Ainestoa haettiin systemaattisesti neljässä sähköisessä tietokannassa sekä manuaalisesti. Seitsemän tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2015–2023, analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tuloksia kuvaavia pääluokkia olivat kokemuksen ja koulutuksen merkitys, kommunikaation toteutuminen sekä silpomisen vaikutusten tunnistaminen.
Tuloksista ilmeni, että monilla kätilöillä oli negatiivisia kokemuksia liittyen silpomisen kokeneen naisen raskauden ja synnytyksen hoidossa kohdattuihin haasteisiin ja omaan osaamiseensa. Kätilöt kuvasivat silti myös hoidossa onnistumisia, ja he osasivat tunnistaa hoidon kannalta tärkeitä tekijöitä omien kokemuksiensa pohjalta. Tuloksissa nousi esiin myös kulttuurisensitiivisyyden yhteys kätilön ja silpomisen kokeneen naisen väliseen luottamukseen ja kommunikaatioon. Silpomisen vaikutukset kätilötyöhön konkretisoituivat kätilöiden havaitsemina komplikaatioina, synnyttäjillä ilmenneinä reaktioina sekä kätilöiden omina tunnekokemuksina.
Opinnäytetyön tulosten perusteella kätilöt tarvitsevat työnsä tueksi ja varmuuden kartuttamiseksi lisää käytännön koulutusta ja selkeitä ohjeistuksia silpomisen kokeneen naisen raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyen. Silpomisen esiintulo on kätilön näkökulmasta tärkeää, ja se voi edellyttää kätilöltä kulttuurista osaamista ja luottamuksen rakentamista kätilön ja naisen välille. Kätilön tulisi tunnistaa silpomisen yksilölliset vaikutukset naiseen, samoin kuin omat tunnereaktionsa ja asenteensa silpomisen kokeneen naisen hoitoon liittyen. Jatkossa olisi hyvä tutkia, millaista osaamista ja millaisia asenteita Suomessa toimivilla kätilöillä on sukuelinten silpomisen kokeneen naisen hoitoon liittyen, miten kulttuurinen kompetenssi ja kulttuurisensitiivisyys on huomioitu kätilöiden koulutuksessa ja millaisia kokemuksia Suomessa synnyttäneillä silpomisen kokeneilla naisilla on.