Osallistujien kokemuksia Jumppajelppi-ohjaajakoulutuksesta
Friman, Taija (2023)
Friman, Taija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336838
Tiivistelmä
Tutkimus toteutettiin Nääsville ry:n järjestämässä Jumppajelppi-ohjaajakoulutuksessa. Koulutuksessa keskitytään liikunnan ohjaamiseen ja ohjaajuuden taitoihin. Koulutus koostui viidestä kokoontumiskerrasta, jotka toteutuivat kevään 2023 aikana. Teoriaosuus käsittelee vertaisuuden ja ohjaajuuden teemoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää osallistujien kokemuksia vertaisohjaajakoulutukseen osallistumisesta sekä vertaisuuden ja ohjajuskokemusten merkityksestä heille itselleen. Tarkoituksena oli myös tuoda esiin kehittämisehdotuksia koulutukselle.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jota täydentävät aineistokeruussa määrälliset osuudet. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostuu koulutuksessa käydyistä keskusteluista, koulutuksen aikana toteutetusta kyselystä sekä koulutuksen jälkeen toteutetusta osallistujien sekä kouluttajan haastatteluista. Tutkimuksen aikana tehtiin vertailu muista vertaisohjaajakoulutuksista benchmarking menetelmää hyödyntäen. Koulutuksessa oli kuusi osallistujaa.
Kaikki koulutuksen käyneet henkilöt kokivat koulutuksen mielekkäänä kokonaisuutena. He olivat oppineet koulutuksen aikana liikunnanohjaamiseen vaadittavia taitoja. Osallistujat kokivat ohjaamisen harjoittelun ryhmässä tärkeäksi. Osa koulutuksen käyneistä henkilöistä hyödynsi käymäänsä koulutusta ohjaamalla liikuntatuokioita koulutuksen jälkeen. Ohjaamisen kokemukset tukivat osallisuuden kokemusta ja lisäsivät minäpystyvyyden tunnetta. Useampia kertoja liikuntatuokioita ohjanneet henkilöt toivat esiin erityisiä positiivisia vaikutuksia ja ohjaamisen mielekkyyttä. Osa koulutukseen osallistuneista henkilöistä ei ollut ohjannut liikuntatuokioita koulutuksen jälkeen. Syiksi he kertoivat ajan ja tuen puutteen tai oman haluttomuuden ohjaamiseen. Osallistujat eivät kokeneet vertaisuutta muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa. Heidän mukaansa sen syntymiseen vaaditaan muita yhdistäviä tekijöitä tai yhteisiä kokemuksia.
Benchmarking vertailuun valittiin neljä vertaisohjaajakoulutusta. Näiden koulutusten yhdistäviä keskeisiä teemoja ovat ohjaamisen käytännön harjoittelu ja vuorovaikutus. Benchmarking prosessin sekä muun aineiston pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksiksia koulutukselle. Koulutuksen pituus sekä tuki ohjaamisen toteutukseen jatkossa olivat keskeisiä teemoja. Tärkeänä kokonaisuutena on myös omien taitojen ja vahvuuksien pohtiminen sekä koulutuksen tuomasta osaamisesta tiedottaminen ja puheeksiottaminen. Teoriatiedon jakaminen pienempiin osiin voisi olla osallistujien kannalta mielekästä. Koulutuksen materiaaleissa olisi syytä pohtia vertaisuuden käsitteen käytöstä luopumista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jota täydentävät aineistokeruussa määrälliset osuudet. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koostuu koulutuksessa käydyistä keskusteluista, koulutuksen aikana toteutetusta kyselystä sekä koulutuksen jälkeen toteutetusta osallistujien sekä kouluttajan haastatteluista. Tutkimuksen aikana tehtiin vertailu muista vertaisohjaajakoulutuksista benchmarking menetelmää hyödyntäen. Koulutuksessa oli kuusi osallistujaa.
Kaikki koulutuksen käyneet henkilöt kokivat koulutuksen mielekkäänä kokonaisuutena. He olivat oppineet koulutuksen aikana liikunnanohjaamiseen vaadittavia taitoja. Osallistujat kokivat ohjaamisen harjoittelun ryhmässä tärkeäksi. Osa koulutuksen käyneistä henkilöistä hyödynsi käymäänsä koulutusta ohjaamalla liikuntatuokioita koulutuksen jälkeen. Ohjaamisen kokemukset tukivat osallisuuden kokemusta ja lisäsivät minäpystyvyyden tunnetta. Useampia kertoja liikuntatuokioita ohjanneet henkilöt toivat esiin erityisiä positiivisia vaikutuksia ja ohjaamisen mielekkyyttä. Osa koulutukseen osallistuneista henkilöistä ei ollut ohjannut liikuntatuokioita koulutuksen jälkeen. Syiksi he kertoivat ajan ja tuen puutteen tai oman haluttomuuden ohjaamiseen. Osallistujat eivät kokeneet vertaisuutta muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa. Heidän mukaansa sen syntymiseen vaaditaan muita yhdistäviä tekijöitä tai yhteisiä kokemuksia.
Benchmarking vertailuun valittiin neljä vertaisohjaajakoulutusta. Näiden koulutusten yhdistäviä keskeisiä teemoja ovat ohjaamisen käytännön harjoittelu ja vuorovaikutus. Benchmarking prosessin sekä muun aineiston pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksiksia koulutukselle. Koulutuksen pituus sekä tuki ohjaamisen toteutukseen jatkossa olivat keskeisiä teemoja. Tärkeänä kokonaisuutena on myös omien taitojen ja vahvuuksien pohtiminen sekä koulutuksen tuomasta osaamisesta tiedottaminen ja puheeksiottaminen. Teoriatiedon jakaminen pienempiin osiin voisi olla osallistujien kannalta mielekästä. Koulutuksen materiaaleissa olisi syytä pohtia vertaisuuden käsitteen käytöstä luopumista.