Lasten hammastapaturmat eri ikäkausina

Abstract

Tämän opinnäyteyön tarkoituksena oli kerätä tietoa lasten yleisimmistä hammastapaturmista eri ikäkausina, sekä pohtia suuhygienistin roolia hammastapaturmien hoidon tarpeen arvioinnissa. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista kirjallista tietoa suomeksi suun terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille kliinisen hoitotyön tueksi, sekä lisätä tietoutta aiheesta. Opinnäytetyö toteutettiin scoping kirjallisuuskatsauksena.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme lasten hampaistoa, sen kehitysvaiheita sekä yleisimpiä hammastapaturmia. Lisäksi määrittelemme hammastapaturmaluokituksien käsitteet, sekä kerromme hoidon tarpeen arvioinnista ja seurannasta mukaan lukien vakuutuskorvauskäytännöt.

Aineisto työhön kerättiin käyttäen monipuolisesti erilaisia sosiaali- ja terveysalan tietokantoja, joiden avulla löysimme sekä kotimaisia että kansainvälisiä tutkimuksia, artikkeleita, raportteja ja suosituksia. Näistä analysoitavaksi valikoitui 10 julkaisua. Analysoitavasta aineistosta koottiin yhteenveto taulukoimalla lasten yleisimmät hammastapaturmat eri ikäkausina, sekä hoidon tarpeen arvioinnin sisältö ja hoidon tarpeen arvioinnin merkitys.

Tutkimustulokset osoittavat, että lasten hammastapaturmat ovat varsin yleisiä. Maitohampaiston tapaturmat ovat useimmiten luksaatioita ja pysyvän hampaiston tapaturmat eriasteisia kiille- ja dentiinimurtumia. Oikealla ja ajoissa tehdyllä hammastapaturmien ensihoidolla voidaan ehkäistä lisävaurioiden syntymistä ja mahdollisesti nopeuttaa hammastrauman paranemista. Koko hammashoitohenkilökunnalta vaaditaan osaamista hammastapaturmien hoidossa sekä hoidon tarpeen arvioinnissa ja osaamista tulisi kehittää säännöllisesti erilaisten koulutusten avulla. Suuhygienisteille tarkoitettuja hammastapaturmien hoidon ohjeistuksia olisi syytä tarkentaa ja täydennyskoulutuksia tulisi tarjota, ottaen huomioon myös etäpalveluiden käytön lisääntyminen.