Esimerkillinen esimies : Varhaisen puuttumisen malli arjen esimiestyössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä on varhainen puuttuminen ja miten toimintamallia voi käyttää arjen esimiestyössä. Varhaisen puuttumisen mallin vaikutus työhyvinvointiin ja työkykyyn nousi selvitystyön aikana myös yhdeksi oleelliseksi osaksi opinnäytetyötä.

Tiedonhaku toteutettiin perehtymällä esimiestyötä, työhyvinvointia, työkykyä ja varhaista puuttumista käsittelevään kirjallisuuteen ja sähköisiin julkaisuihin. Lisäksi on tutustuttu aiheita käsittelevään lainsäädäntöön.

Aineiston keruun aikana kävi ilmi, että vaikka varhaisen puuttumisen malli on yli 20 työntekijän yrityksille pakollinen vuonna 2011 voimaantulleen sairausvakuutuslain muutoksen myötä, sen soveltamistavat voivat olla monenkirjavat yrityksien välillä. Esimiehet saattavat kokea varhaisen puuttumisen etäiseksi ja hankalaksi, minkä aiheuttajana voi olla riittämätön perehdytys ja tuen puute ylemmältä johdolta.

Selvitystyön tuloksena syntyi opas esimiehelle. Opas käsittelee varhaisen puuttumisen periaatteet yleisellä tasolla, antaa ohjeita hyvään puuttumistapaan sekä kehottaa esimiestä hankkimaan lisätietoa aiheesta muutaman esimerkkilähteen avulla. Lisäksi opas esittelee tiiviisti esimiestyötä säätelevät lait. Jokaisen luvun lopussa on pieni tehtävä, jonka tarkoitus on herätellä esimiestä havainnoimaan luvussa käsiteltyjä aiheita omassa työyhteisössään.

Oppaan tarkoituksena on tuoda varhaisen puuttumisen malli lähemmäs esimiestä. Se pyrkii kertomaan tiiviisti, miksi varhaista puuttumista yrityksissä harjoitetaan, miten onnistuneet puuttumistilanteet saadaan aikaan ja kuinka omaa osaamista voi aihealueen tiimoilta kehittää.

The purpose of the present thesis was to define early intervention and find out how to implement the model to the day-to-day management in an organization, as well as to research how well-being at work and ability to work were affected by the use of an early intervention model. The goal of the thesis was to produce a handbook for managers that brings the early intervention process closer to the manager. The goal was to make a brief and interesting introduction of the process itself.

The theoretical framework was built of professional literature and publications concerning early intervention, well-being at work, ability to work, management and leadership. The theoretical part also examined legislation concerning the topic. The empirical part was carried out as a development project.

The study revealed that despite having an early intervention model and policy for maintaining and developing well-being at work was compulsory to all businesses with more than 20 employees, the practices with which the organizations applied them were versatile. Managers may think that applying the model is difficult and that it actually does not concern them. A lack in orientation and support of senior management could be the cause of this.

As a result, a handbook about early intervention was written. The handbook deals with the overall principals of the early intervention and gives instruction on how to start the intervention process with an employee in a good manner. The handbook also briefly mentions the legislation concerning the topic. It also aims at encouraging the manager to learn more about it. At the end of each chapter, there is a small task for the manager. The purpose of the tasks is to motivate the managers to observe their own organization and the people working there.