Ruokaneuvonta ikääntyneille: neuvontapalvelun kehittäminen Seniorin eväät -hankkeen kokemusten ja toiminnan myötä
Similä, Heli (2023)
Similä, Heli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437240
Tiivistelmä
Ravitsemusterveyden edistäminen on väestön eri ryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ravitsemuksen eri keinoin. Ravitsemusterveyden edistämisellä pyritään ennaltaehkäisemään huonon ravitsemustilan syntyä ja tuetaan ikääntyneiden toimintakykyä sekä kotona selviytymistä. Suomalainen väestö ikääntyy ja ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämisen kannalta ruokatottumukset ja ravitsemustila ovat merkittäviä tekijöitä. Suomalaisilla ikääntyneillä on tutkitusti puutteita ravintoaineiden, esimerkiksi proteiinin saannissa ja mitä iäkkäämmistä ihmisistä on kyse, sitä heikompi on heidän ravitsemustilansa. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuosituksessa (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL 2020) suositellaan, että ravitsemusneuvonta sisällytettäisiin osaksi vanhuspalvelulain mukaista suunnitelmaa ja ravitsemuksen osalta riskiryhmässä oleville tarjottaisiin kohdennetusti ruokakursseja ja liikunta-ravitsemusryhmiä.
Tämän työn tarkoituksena on kehittää ikäihmisten toiveita ja tarpeita palveleva toimintamalli terveyttä ja hyvinvointia edistävään käytännön ruoka- ja ravitsemusneuvontaan. Työn toimeksiantaja on Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat ry ja työssä on hyödynnetty heidän hallinnoimaa Seniorin eväät -hanketta, jossa pyritään edistämään yli 65 -vuotiaiden terveyttä ja hyvinvointia kotitalousneuvonnan keinoin. Marttojen kotitalousasiantuntijoiden antama käytännön ruoka- ja ravitsemusneuvonta, jota myös hankkeessa toteutetaan, on terveyttä edistävää neuvontaa, jossa keskitytään nimenomaan tuomaan ohjausta ja neuvontaa käytännön tasolle. Neuvonnan voidaankin sanoa olevan linkki teorian ja käytännön välillä.
Työn lähestymistapa on toimintatutkimus ja tutkimusote on laadullinen, mutta siinä on käytetty myös määrälliseen tutkimuksen keinoja aineiston hankinnassa. Tutkimuksen alkuun tehtiin nykytila-analyysi ikääntyneiden ruoka- ja ravitsemusneuvontapalvelujen saatavuudesta sekä saavutettavuudesta kahdella kyselytutkimuksella, joista toinen kohdistettiin ikäihmisten palveluja tarjoaville tahoille ja toinen ikäihmisille Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Pääpaino tutkimuksessa oli kuitenkin Seniorin eväät -hankkeen toimintaan osallistuneiden ikäihmisten haastatteluilla, joiden avulla saatiin tietoa heidän kokemuksistaan ja tarpeistaan liittyen ruoka- ja ravitsemusneuvontaan. Lisäksi työssä on hyödynnetty toissijaista tutkimusaineistoa, jota on saatu hankkeen toiminnan palautteista.
Tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta käytännön ruoka- ja ravitsemusneuvontapalveluiden tarjonnan olevan Marttojen neuvonnan lisäksi aika vähäistä, tai ainakaan palvelut eivät ole tavoittaneet ikäihmisiä. Haastatteluista ja palautteista saatujen tulosten perusteella ikäihmisille suunnatut useamman kokoontumiskerran käytännön ruoanvalmistuskurssit, joissa ikäihmisten ravitsemukseen liittyvää teoriaa paloitellaan omaksuttavampiin osiin, ovat hyvä keino parantaa heidän ruokatottumuksiaan terveellisempään suuntaan.
Tämän työn tarkoituksena on kehittää ikäihmisten toiveita ja tarpeita palveleva toimintamalli terveyttä ja hyvinvointia edistävään käytännön ruoka- ja ravitsemusneuvontaan. Työn toimeksiantaja on Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat ry ja työssä on hyödynnetty heidän hallinnoimaa Seniorin eväät -hanketta, jossa pyritään edistämään yli 65 -vuotiaiden terveyttä ja hyvinvointia kotitalousneuvonnan keinoin. Marttojen kotitalousasiantuntijoiden antama käytännön ruoka- ja ravitsemusneuvonta, jota myös hankkeessa toteutetaan, on terveyttä edistävää neuvontaa, jossa keskitytään nimenomaan tuomaan ohjausta ja neuvontaa käytännön tasolle. Neuvonnan voidaankin sanoa olevan linkki teorian ja käytännön välillä.
Työn lähestymistapa on toimintatutkimus ja tutkimusote on laadullinen, mutta siinä on käytetty myös määrälliseen tutkimuksen keinoja aineiston hankinnassa. Tutkimuksen alkuun tehtiin nykytila-analyysi ikääntyneiden ruoka- ja ravitsemusneuvontapalvelujen saatavuudesta sekä saavutettavuudesta kahdella kyselytutkimuksella, joista toinen kohdistettiin ikäihmisten palveluja tarjoaville tahoille ja toinen ikäihmisille Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Pääpaino tutkimuksessa oli kuitenkin Seniorin eväät -hankkeen toimintaan osallistuneiden ikäihmisten haastatteluilla, joiden avulla saatiin tietoa heidän kokemuksistaan ja tarpeistaan liittyen ruoka- ja ravitsemusneuvontaan. Lisäksi työssä on hyödynnetty toissijaista tutkimusaineistoa, jota on saatu hankkeen toiminnan palautteista.
Tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta käytännön ruoka- ja ravitsemusneuvontapalveluiden tarjonnan olevan Marttojen neuvonnan lisäksi aika vähäistä, tai ainakaan palvelut eivät ole tavoittaneet ikäihmisiä. Haastatteluista ja palautteista saatujen tulosten perusteella ikäihmisille suunnatut useamman kokoontumiskerran käytännön ruoanvalmistuskurssit, joissa ikäihmisten ravitsemukseen liittyvää teoriaa paloitellaan omaksuttavampiin osiin, ovat hyvä keino parantaa heidän ruokatottumuksiaan terveellisempään suuntaan.