Finnair Oyj:n liikennelentäjien HR-sovellusten käytettävyys

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yleisesti Finnairin liikennelentäjien HR-sovellusten käytettävyyttä ja sitä, miten kyseisten sovellusten käyttöönotto ja käyttöohjeistus oli toteutettu. Tutkimuskysymyksien avulla pureuduttiin siihen, mitkä olivat Finnairin liikennelentäjien HR-sovellusten haasteet nykytilanteessa ja miten kyseisten sovellusten käytettävyyttä voitaisiin parantaa. Lisäksi tutkittiin, miten liikennelentäjien liikkuvan työn erityispiirteet oli mobiililaitteille suunnitelluissa sovelluksissa huomioitu ja oliko eri mobiilisovellusten lukumäärä sopiva vai oliko eri sovelluksia liikaa tai liian vähän.

Digitalisaation myötä Finnair on siirtänyt monia HR-toimintoja sähköisiksi ja itsepalveluperiaattella toimiviksi, jolloin näiden uusien toimintatapojen tehokas viestiminen työntekijöille on myös oleellisen tärkeää. Tietoperustan avulla syvennettiin ja taustoitettiin käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen tuntemusta ja perehdyttiin tapoihin, millä edellä mainittuja käsitteitä voidaan mitata ja kehittää.

Tutkimusta tehtiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoin. Kyselylomakkeella saatiin tärkeää ja helposti mitattavaa tietoa siitä, miten liikennelentäjät kokivat eri sovellusten käytettävyyden ja käyttöohjeistuksen, kun taas laadullinen tutkimus antoi mahdollisuuden tarkistaa kyselytutkimuksessa tehtyjä johtopäätöksiä tarkkailemalla käyttäjien toimintaa sovellusten parissa.

Tutkimuksen tuloksena löydettiin selkeitä tarpeita ohjeistaa liikennelentäjiä kattavammin eri HR-sovellusten käytöstä. Nyt käyttöohjeistus ja ongelmanratkaisu oli vahvasti vertaistuen varassa. Havaintojen perusteella tiettyjen sovellusten käytettävyyttä ja sitä kautta käyttäjäkokemusta tulee parantaa, jolloin käyttäjät saadaan sitoutettua hyödyntämään näitä sovelluksia omaehtoisesti.

Tuloksia voidaan hyödyntää yrityksen sisäisesti kehitettäessä nykyisiä tai luotaessa kokonaan uusia HR-sovelluksia. Johtopäätökset voivat myös kannustaa työnantajaa ottamaan loppukäyttäjät mukaan suunnitteluvaiheeseen ja luomaan kattavat ja helppokäyttöiset käyttöönottoprosessit ohjeistuksineen.

The purpose of the thesis was to investigate in general the usability of Finnair's airline pilots' HR applications and how the users were instructed to use the new applications. With the help of research questions, the challenges of Finnair’s airline pilots’ HR applications in their existing situation were explored and how the usability of the applications in question could be improved. In addition, it was investigated how the special features of the mobile work of airline pilots had been considered in the applications designed for mobile devices, and whether the number of different mobile applications was appropriated or not.

Finnair has transformed many of its pilots’ HR functions to be electronic and self-service-based, therefore, communicating these new operating methods to employees has become essential. With the help of the knowledge base, the understanding of usability and user experience was deepened and familiarized, and the ways in which the aforementioned concepts can be measured and developed were introduced.

The study was conducted using both quantitative and qualitative research methods. The questionnaire provided important and easily measurable information about how the airline pilots experienced the usability and user manuals and user guidance of the different applications, while the qualitative study gave the opportunity to check the conclusions made in the survey by observing the users' activities with the applications.

As a conclusion of the study, clear needs were found to better instruct airline pilots on the use of different HR applications. Now the user guidance and problem solving depended heavily on peer support. Based on the observations, the usability of certain applications and thereby the user experience should be improved, so that users can be committed to using these applications independently.

The results of the study can be used internally in the company when developing existing or creating completely new HR applications. The conclusions can also encourage the employer to include the end users in the design phase and create comprehensive and easy-to-use commissioning processes with instructions.