Hampaiden hypersensitiivisyyden ennaltaehkäisy ja hoito suuhygienistin vastaanotolla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Malve, Kirsi; Sjöblom, Elina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437217
Tiivistelmä
Hampaiden vihlonta eli hypersensitiivisyys on suhteellisen yleinen vaiva, josta kärsii keskimäärin 30 % ihmisistä jossakin elämänvaiheessa. Pahimmillaan se voi heikentää myös elämänlaatua. Vihlonta oireilee tavallisesti äkillisenä kipuna, joka lakkaa ärsykkeen poistuessa. Hampaiden vihlontaa aiheuttaa yleisesti ulkoiset ärsykkeet, kuten kylmä, kuuma, mekaaninen tai kemiallinen ärsyke. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin dentiinin hypersensitiivisyydestä (DHS) johtuvaa vihlontaa. Sen taustalla uskotaan olevan hampaan pinnan vaurioituminen, jonka takia avoimet dentiinikanavat paljastuvat. DHS:n oireet saatetaan sekoittaa herkästi muiden suun sairauksien aiheuttamiin kiputiloihin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla aikuisväestön yleisimpiä dentiinin hypersensitiivisyyden aiheuttajia ja suuhygienistin toteuttamaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa vastaanotolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ja tuottaa ajantasaista tietoa aiheesta suuhygienistiopiskelijoille, suuhygienisteille, sekä muille suun terveydenhuollon ammattilaisille.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua ohjasi asetetut tutkimuskysymykset. Aineisto kerättiin luotettavista terveysalojen sähköisistä tietokannoista Medic, Cinahl ja Pubmed. Aineistoksi valittiin 10 hoitotieteellistä tutkimusartikkelia. Artikkeleiden sisältö analysoitiin hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tuloksissa ilmeni, että hydrodynaaminen mekanismi selittää tällä hetkellä hermoaktivaation syntyä ja on todennäköisin teoria dentiinin hypersensitiivisyyden synnylle. Ennaltaehkäisy on ensisijainen osa DHS:n hoitoa, joten suuhygienistit ovat todella tärkeässä asemassa antaessaan potilaille yksilöllistä suun omahoidon ohjausta ja terveysneuvontaa. Oirekuvan ymmärtämiseen ja erotusdiagnostiikkaan tulisi panostaa, jotta voidaan sulkea pois muita vihlontaa aiheuttavia syitä, sekä sen avulla pystytään takaamaan vaivasta kärsiville potilaille mahdollisimman tehokas hoito. DHS:n ei ole löydetty varmaa hoitokeinoa. Tästä syystä, sekä vaivan yleisyyden kannalta, olisi lisätutkimukselle aihetta.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla aikuisväestön yleisimpiä dentiinin hypersensitiivisyyden aiheuttajia ja suuhygienistin toteuttamaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa vastaanotolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ja tuottaa ajantasaista tietoa aiheesta suuhygienistiopiskelijoille, suuhygienisteille, sekä muille suun terveydenhuollon ammattilaisille.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua ohjasi asetetut tutkimuskysymykset. Aineisto kerättiin luotettavista terveysalojen sähköisistä tietokannoista Medic, Cinahl ja Pubmed. Aineistoksi valittiin 10 hoitotieteellistä tutkimusartikkelia. Artikkeleiden sisältö analysoitiin hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tuloksissa ilmeni, että hydrodynaaminen mekanismi selittää tällä hetkellä hermoaktivaation syntyä ja on todennäköisin teoria dentiinin hypersensitiivisyyden synnylle. Ennaltaehkäisy on ensisijainen osa DHS:n hoitoa, joten suuhygienistit ovat todella tärkeässä asemassa antaessaan potilaille yksilöllistä suun omahoidon ohjausta ja terveysneuvontaa. Oirekuvan ymmärtämiseen ja erotusdiagnostiikkaan tulisi panostaa, jotta voidaan sulkea pois muita vihlontaa aiheuttavia syitä, sekä sen avulla pystytään takaamaan vaivasta kärsiville potilaille mahdollisimman tehokas hoito. DHS:n ei ole löydetty varmaa hoitokeinoa. Tästä syystä, sekä vaivan yleisyyden kannalta, olisi lisätutkimukselle aihetta.
Tämän opinnäytetyön alkuperä on tarkastettu Turnitin Originality Check -ohjelmalla.