Talouden ennustamisen kehittäminen Kemijärven kaupungille
Jaakkola, Hannele (2023)
Jaakkola, Hannele
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437363
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksellisena kehittämistehtävänä oli tutkia talousennustamisen kehittämistä Kemijärven kaupungille. Kehittämistyön tekeminen oli tärkeä ja ajankohtainen, sillä kunnan toimintaympäristö ja rahoitus muuttuivat, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueella vuoden 2023 alusta alkaen. Kehittämistyössä toimintaa ohjaava intressi oli taloudellisesti tarkasteltavaa, jossa pyrittiin kehittämään kunnan talouden ennustettavuutta. Talouden ennustaminen on vahvasti yhteydessä kunnan talousohjaukseen ja talouden suunnitteluun.
Kehittämistyössä lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Konstruktiivinen tutkimusote soveltui kehittämistyön tekemiseen, koska kehittämistyön tuloksena odotettiin konkreettisia kehitysehdotuksia kunnan talouden ennustettavuuteen. Konstruktiivisessa tutkimusotteessa on tyypillistä, että havainnoimalla ja tutustumalla organisaation toimintaan saadaan käsitys organisaation arkipäivän toiminnasta.
Tiedonkeruumenetelminä kehittämistyössä käytettiin haastattelua ja sähköisiä kyselyitä. Alkutilanteen kartoittamiseksi organisaatiosta haastateltiin toimeksiantajan edustajaa. Haastattelurunko muodostui talousennustamisen ja budjetoinnin nykytilanteen kartoittamisesta sekä talousennustamisen kehittämisestä. Alkutilanteen kartoittamisen ja täsmentyneen kehittämistyön tuloksen jälkeen toteutettiin kaksi sähköistä kyselyä Webropol-kysely- ja raportointityökalun avulla. Kyselyihin kysymykset johdettiin toimeksiantajalle tehdyn haastattelun pohjalta. Ensimmäinen kysely toteutettiin verrokkikuntien hallinto- ja talousjohdolle ja toinen kysely toteutettiin julkisten organisaatioiden kuntatalousasiantuntijoille. Verrokkikuntiin kohdennetulla kyselyllä selvitettiin, millä menetelmillä verrokkikunnissa talouden ennustamista toteutetaan ja mistä kunnat saavat tiedon ennusteiden laadintaan. Toisen kyselyn avulla selvitettiin julkisten organisaatioiden kuntatalousasiantuntijoiden näkökulmasta, miten kunnissa tulisi taloussuunnittelua ja talouden ennustamista toteuttaa, jotta kuntatalous pysyisi kestävällä pohjalla.
Opinnäytetyön tietoperusta on rajattu käsittelemään yleisellä tasolla kuntataloutta, kunnan talouden suunnittelua ja budjetointia sekä talousennustamiseen soveltuvia menetelmiä. Tietoperustasta on tietoisesti rajattu pois investointien syvällisempi tarkastelu. Kehittämistyössä saatiin vastaukset kehittämistyössä oleviin tutkimuskysymyksiin ja näiden pohjalta laadittiin kohdeorganisaatiolle talousennustamisen kehittämiseksi. Kehittämistyössä luotiin Excel-työkalut talousennusteiden laadintaan ja investointien takaisinmaksumallinnukseen.
Kehittämistyössä lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Konstruktiivinen tutkimusote soveltui kehittämistyön tekemiseen, koska kehittämistyön tuloksena odotettiin konkreettisia kehitysehdotuksia kunnan talouden ennustettavuuteen. Konstruktiivisessa tutkimusotteessa on tyypillistä, että havainnoimalla ja tutustumalla organisaation toimintaan saadaan käsitys organisaation arkipäivän toiminnasta.
Tiedonkeruumenetelminä kehittämistyössä käytettiin haastattelua ja sähköisiä kyselyitä. Alkutilanteen kartoittamiseksi organisaatiosta haastateltiin toimeksiantajan edustajaa. Haastattelurunko muodostui talousennustamisen ja budjetoinnin nykytilanteen kartoittamisesta sekä talousennustamisen kehittämisestä. Alkutilanteen kartoittamisen ja täsmentyneen kehittämistyön tuloksen jälkeen toteutettiin kaksi sähköistä kyselyä Webropol-kysely- ja raportointityökalun avulla. Kyselyihin kysymykset johdettiin toimeksiantajalle tehdyn haastattelun pohjalta. Ensimmäinen kysely toteutettiin verrokkikuntien hallinto- ja talousjohdolle ja toinen kysely toteutettiin julkisten organisaatioiden kuntatalousasiantuntijoille. Verrokkikuntiin kohdennetulla kyselyllä selvitettiin, millä menetelmillä verrokkikunnissa talouden ennustamista toteutetaan ja mistä kunnat saavat tiedon ennusteiden laadintaan. Toisen kyselyn avulla selvitettiin julkisten organisaatioiden kuntatalousasiantuntijoiden näkökulmasta, miten kunnissa tulisi taloussuunnittelua ja talouden ennustamista toteuttaa, jotta kuntatalous pysyisi kestävällä pohjalla.
Opinnäytetyön tietoperusta on rajattu käsittelemään yleisellä tasolla kuntataloutta, kunnan talouden suunnittelua ja budjetointia sekä talousennustamiseen soveltuvia menetelmiä. Tietoperustasta on tietoisesti rajattu pois investointien syvällisempi tarkastelu. Kehittämistyössä saatiin vastaukset kehittämistyössä oleviin tutkimuskysymyksiin ja näiden pohjalta laadittiin kohdeorganisaatiolle talousennustamisen kehittämiseksi. Kehittämistyössä luotiin Excel-työkalut talousennusteiden laadintaan ja investointien takaisinmaksumallinnukseen.