Työhyvinvointi etätyössä : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Siponen, Heini; Uusitalo, Reija (2023)
Siponen, Heini
Uusitalo, Reija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537533
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tehdyn integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata etätyön yhteyttä työntekijöiden työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan jatkossa edistää etätyötä tekevien työntekijöiden työhyvinvointia. Tuotetun tiedon avulla lisätään ymmärrystä työhyvinvointiin yhteydessä olevista tekijöistä sekä keinoista tukea etätyöntekijän työhyvinvointia.
Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kansainvälisiin tietokantoihin, PubMed ja EBSCO (CINAHL), sekä kotimaiseen Medic-tietokantaan. Hakutuloksista poissuljettiin koronapandemian aikaan sijoittuneet tutkimukset. Huolellisesti toteutetun ja raportoidun hakuprosessin lopuksi tieteellisiä artikkeleita valikoitui yhteensä 13 kappaletta.
Tutkimustuloksena todettiin, että etätyö vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin monen eri tekijän kautta. Vaikutukset voivat olla sekä positiivisia, että negatiivisia. Tuloksissa esiin nousivat niin yksilölliset kuin organisatoriset tekijät. Etätyön intensiteetti ja työntekijän perhetilanne vaikuttavat merkittävästi kokemukseen työn tekemisestä. Työ ja yksityiselämä on haastavaa erottaa toisistaan kotona työskennellessä. Etätyön sopivuuteen vaikuttaa elämäntilanteen lisäksi myös terveydentila. Etätyö voi joissain tapauksissa mahdollistaa työnteon jatkamisen sairaudesta huolimatta. Tulokset vahvistivat oletusta, että etätyötä tekevien terveysriskit ovat kokonaisuudessaan pienempiä verrattaessa toimistossa työskenteleviin työntekijöihin.
Tutkimustulokset avaavat etätyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tulokset ohjaavat organisaatioita edistämään työntekijöidensä hyvinvointia etätyössä sekä auttavat etätyöntekijöitä huolehtimaan paremmin hyvinvoinnistaan ja tunnistamaan tarpeitaan. Parhaimmillaan tulokset herättävät organisaatiossa keskustelua johdon ja työntekijöiden välillä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden etätyökäytäntöjen suunnitellussa ja edistämisessä.
Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kansainvälisiin tietokantoihin, PubMed ja EBSCO (CINAHL), sekä kotimaiseen Medic-tietokantaan. Hakutuloksista poissuljettiin koronapandemian aikaan sijoittuneet tutkimukset. Huolellisesti toteutetun ja raportoidun hakuprosessin lopuksi tieteellisiä artikkeleita valikoitui yhteensä 13 kappaletta.
Tutkimustuloksena todettiin, että etätyö vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin monen eri tekijän kautta. Vaikutukset voivat olla sekä positiivisia, että negatiivisia. Tuloksissa esiin nousivat niin yksilölliset kuin organisatoriset tekijät. Etätyön intensiteetti ja työntekijän perhetilanne vaikuttavat merkittävästi kokemukseen työn tekemisestä. Työ ja yksityiselämä on haastavaa erottaa toisistaan kotona työskennellessä. Etätyön sopivuuteen vaikuttaa elämäntilanteen lisäksi myös terveydentila. Etätyö voi joissain tapauksissa mahdollistaa työnteon jatkamisen sairaudesta huolimatta. Tulokset vahvistivat oletusta, että etätyötä tekevien terveysriskit ovat kokonaisuudessaan pienempiä verrattaessa toimistossa työskenteleviin työntekijöihin.
Tutkimustulokset avaavat etätyön ja työhyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tulokset ohjaavat organisaatioita edistämään työntekijöidensä hyvinvointia etätyössä sekä auttavat etätyöntekijöitä huolehtimaan paremmin hyvinvoinnistaan ja tunnistamaan tarpeitaan. Parhaimmillaan tulokset herättävät organisaatiossa keskustelua johdon ja työntekijöiden välillä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden etätyökäytäntöjen suunnitellussa ja edistämisessä.