Projektipäälliköiden osaamisen kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana oli kohdeorganisaatiossa tunnistettu tarve kehittää projektipäälliköiden perehdytystä ja koulutuksia. Työn teoreettinen viitekehys rakentui osaamisen käsitteistä sekä osaamisen johtamisesta ja kehittämisestä. Lisäksi syvennyttiin projektityön luonteeseen, projektijohtamiseen ja projektipäällikön tehtävissä vaadittaviin osaamisiin erityisesti korkeakoulujen projektitoiminnan kannalta. Kehittämistyön tavoitteena oli kuvata, mitä on kohdeorganisaatiossa projektipäällikön tehtävässä vaadittava osaaminen, ja löytää keinoja osaamisen kehittämiseen. Kehittämistyö pohjautuu laadullisin menetelmin kerättyyn aineistoon. Menetelmänä oli yhteiskehittäminen, joka toteutettiin Teams-työpajana. Työpajassa kerättiin viitekehykseen pohjaten projektipäälliköiden näkemyksiä tarvittavasta osaamisesta kuudelta eri osa-alueelta sekä niiden kehittämisestä. Työpajaan osallistui 36 henkilöä ja osaamisia ja kehittämisehdotuksia tuli yhteensä 186 kpl. Yhteiskehittämisen tuloksena saatiin kokonaiskuva projektipäällikön osaamisesta kohdeorganisaation käytännön tekemisen näkökulmasta. Lisäksi saatiin tietoa osaamisen kehittämismenetelmistä ja konkreettisia jatkokehittämisehdotuksia, miten jakaa ja tehdä osaamista näkyväksi erityisesti tiimirajat ylittävää yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Kehittämistyön tuloksia tullaan hyödyntämään projektipäälliköiden perehdytyksen ja koulutusten suunnittelussa, mikä edistää projektipäälliköiden osaamisen kehittymistä. Ammattitaitoisella projektijohtamisella on vaikutuksia projektien tulosten saavuttamiseen, mikä puolestaan lisää hanketyön vaikuttavuutta ja edesauttaa saamaan korkeakouluille tärkeää ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi kehittämistoimilla on myönteisiä vaikutuksia työnantajamielikuvaan ja työntekijäkokemukseen sekä työtyytyväisyyteen.

The thesis was motivated by the identified need to develop project managers’ induction and training in the target organization. The theoretical framework dealt with the concepts of competences, competence management, and development. It also discussed the nature of project work, project management, and project managers’ competences, particularly in the context of RDI activities in the higher education field. The aim of this development work was to outline the competences required for the project manager role in the target organization, and to find methods to develop them. The development work is based on material collected by using qualitative methods. The method chosen was co-creation, which was implemented as a Teams workshop. The workshop collected project managers’ views of required competences in six different areas, based on the theoretical framework, and ideas to develop them. There were 36 participants, and a total of 186 competences and development ideas were received. As a result of the co-creation workshop, a comprehensive overview of project managers’ competences in the target organization was formed from the practical point of view. Furthermore, insights on methods for developing competences was obtained, as well as concrete proposals for further development, especially on how to share and make expertise more visible by increasing cross-team collaboration and community spirit. The results of the development work will be utilized in planning project managers’ induction program and trainings, which will contribute to their competence development. Professional project management will promote achieving project targets, which will result in higher impact of project activities and help secure important external funding for higher education institutions. Moreover, development initiatives will have positive effects on employer branding, employee experience and contentment.