Isäsonnin rodun vaikutus teuraspainoon : aineistotutkimus lypsyrotuisen ja liharoturisteytyksen teurastuloksista sekä teurasominaisuuksista
Mustonen, Sini (2023)
Mustonen, Sini
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121737989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121737989
Tiivistelmä
Suunnitelmallisella liharodun käytön määrällä mahdollistetaan taloudellinen tasapaino maidontuotantotilalla. Liharotujen käytöllä karjan perinnöllinen taso paranee ja kasvatuskustannukset vähenevät, koska saadaan optimoitua uudistuseläinten määrää. Liharoturisteytysvasikat lisäävät tuloja maidontuotantotilalla ja tuottavat teurasnautoja loppukasvattajille.
Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa liharoturisteytysten käytön merkitystä naudanlihantuotannossa. Tarkoituksena oli selvittää risteytyseläinten kasvu- ja teurasominaisuuksien eroavaisuuksia puhtaisiin lypsyrodun nautoihin verrattuna. Faba osuuskunta oli tutkimuksen toimeksiantaja. Faban omistavat suomalaiset kotieläinyrittäjät ja se tuottaa erilaisia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla on mahdollista parantaa tuottavuutta sekä eläinten terveyttä, kehittää eläinainesta ja hedelmällisyyttä. Faba on lisääntymispalveluita tarjoava jalostusorganisaatio.
Tutkimustyössä käytettiin kvantitatiivisia eli määrällisiä menetelmiä hyödyntäen lypsyrotuisten ja liha-lypsyroturisteytyssonnien ja -hiehojen teurastuloksia ajalla 1.1.2013-1.6.2023. Tutkimusaineisto sisälsi puhtaiden lypsyrotuisten teurassonnien ja -hiehojen teurastulokset sekä lypsyliharisteytyssonnien ja -hiehojen teurastulokset. Tutkimuksessa vertailtiin käytettävissä olevasta aineistosta teurastuloksien eroavaisuuksia sekä vertailtiin uusia tutkimustuloksia MAILI-hankkeen tutkimustuloksiin. Tutkittavat ominaisuudet olivat teuraspaino, ruholuokka ja rasvaluokka.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvutulokset ja ruhon laatu olivat paremmat kuin puhtailla lypsyrotuisilla teurassonneilla ja -hiehoilla. Keskimääräiset teuraspainot olivat tulosten perusteella liharoturisteytyksillä suurempia verrattuna lypsyrotuisten teurassonnien ja -hiehojen painoihin. Tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien MAILI-hankkeen tutkimustulosten kanssa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön kehittämistyössä, koska liharoturisteytysvasikoilla on mahdollista tuottaa enemmän teurastiliä elinpäivää kohti kuin puhtailla lypsyrotuisilla vasikoilla. Erityisesti tuloksista hyötyvät tutkimuksen toimeksiantaja, teurastamot, maatalousyrittäjät ja erityisesti teurasnautojen loppukasvattajat. Tutkimuksella on myös taloudellista merkitystä, koska lypsyrotuiseen välitysvasikkaan verrattuna liharoturisteytysvasikka tuottaa enemmän lihaa ja lihakkuus on parempi. Tutkimustulosten perusteella blondirodulla risteyttäessä teurassonnit ja -hiehot saavuttivat parhaimmat teurasominaisuudet muihin liharoturisteytyksiin verrattuna. Jatkossa voisi tutkia liharotujen välisiä eroja huomioimalla poikimahelppouteen ja teurasominaisuuksiin vaikuttavat tekijät risteytyskäytössä maidontuotantotilalla.
Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa liharoturisteytysten käytön merkitystä naudanlihantuotannossa. Tarkoituksena oli selvittää risteytyseläinten kasvu- ja teurasominaisuuksien eroavaisuuksia puhtaisiin lypsyrodun nautoihin verrattuna. Faba osuuskunta oli tutkimuksen toimeksiantaja. Faban omistavat suomalaiset kotieläinyrittäjät ja se tuottaa erilaisia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla on mahdollista parantaa tuottavuutta sekä eläinten terveyttä, kehittää eläinainesta ja hedelmällisyyttä. Faba on lisääntymispalveluita tarjoava jalostusorganisaatio.
Tutkimustyössä käytettiin kvantitatiivisia eli määrällisiä menetelmiä hyödyntäen lypsyrotuisten ja liha-lypsyroturisteytyssonnien ja -hiehojen teurastuloksia ajalla 1.1.2013-1.6.2023. Tutkimusaineisto sisälsi puhtaiden lypsyrotuisten teurassonnien ja -hiehojen teurastulokset sekä lypsyliharisteytyssonnien ja -hiehojen teurastulokset. Tutkimuksessa vertailtiin käytettävissä olevasta aineistosta teurastuloksien eroavaisuuksia sekä vertailtiin uusia tutkimustuloksia MAILI-hankkeen tutkimustuloksiin. Tutkittavat ominaisuudet olivat teuraspaino, ruholuokka ja rasvaluokka.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvutulokset ja ruhon laatu olivat paremmat kuin puhtailla lypsyrotuisilla teurassonneilla ja -hiehoilla. Keskimääräiset teuraspainot olivat tulosten perusteella liharoturisteytyksillä suurempia verrattuna lypsyrotuisten teurassonnien ja -hiehojen painoihin. Tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien MAILI-hankkeen tutkimustulosten kanssa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön kehittämistyössä, koska liharoturisteytysvasikoilla on mahdollista tuottaa enemmän teurastiliä elinpäivää kohti kuin puhtailla lypsyrotuisilla vasikoilla. Erityisesti tuloksista hyötyvät tutkimuksen toimeksiantaja, teurastamot, maatalousyrittäjät ja erityisesti teurasnautojen loppukasvattajat. Tutkimuksella on myös taloudellista merkitystä, koska lypsyrotuiseen välitysvasikkaan verrattuna liharoturisteytysvasikka tuottaa enemmän lihaa ja lihakkuus on parempi. Tutkimustulosten perusteella blondirodulla risteyttäessä teurassonnit ja -hiehot saavuttivat parhaimmat teurasominaisuudet muihin liharoturisteytyksiin verrattuna. Jatkossa voisi tutkia liharotujen välisiä eroja huomioimalla poikimahelppouteen ja teurasominaisuuksiin vaikuttavat tekijät risteytyskäytössä maidontuotantotilalla.