Minähän ossaan ja minähän kykenen: millaista tukea työikäisenä muistisairauteen sairastunut saa arjen hyvinvointiin
Perunka, Riitta; Vanhala, Anne (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537788
Tiivistelmä
Muistisairauksia tutkitaan useimmiten iäkkäiden ihmisten näkökulmasta ja työikäiset muistisairaat jäävät paitsioon, vaikka heidän hyvinvoinnistaan ja palveluntarpeestaan tarvittaisiin uutta tietoa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla työikäisen muistisairaan arjen hyvinvointia. Tutkimuksemme tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa konkreettisesta arjen hyvinvoinnista työikäisen muistisairastuneen elämässä. Yhteistyötahonamme toimi Oulun Seudun Muistiyhdistys, jonka toiminnassa on mukana työikäisiä muistisairaita henkilöitä. Yhdistys toivoi työmme kautta saavansa uutta tietoa työnsä kehittämiseen.
Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin aiempia tutkimuksia hyvinvoinnista, työikäisten yleisimmistä muistisairauksista, muistisairauden vaikutuksista identiteettiin ja sosiaalisiin suhteisiin, sekä työikäisille muistisairaille tarjottavista palveluista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja käytetty aineisto saatiin teemahaastattelemalla ryhmää työikäisiä muistisairaita. Haastatteluaineiston analysoimme teemoittelemalla.
Tutkimustulosten perusteella vahvistui käsitys siitä, että työikäisten muistisairaiden elämäntilanteet ovat hyvin yksilöllisiä ja tuentarpeet ovat usein henkilökohtaisia arjen toimintoja. Tukena arjessa toimivat useimmiten perheenjäsenet ja tarvittavia palveluita on vaikea nimetä. Tutkimustuloksissa korostui muistisairauden aiheuttamat moninaiset tunteet niin sairastuneelle kuin heidän läheisilleen, joiden käsittelyyn olisi hyvä olla ulkopuolista tukea tarjolla, jotta läheiset ihmissuhteet säilyvät sairastuneen elämässä. Tutkimuksesta nousi esiin myös muistihoitajan antama tieto ja Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n kautta saatava vertaistuen merkitys.
Tutkimuksemme tulokset tukevat Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n toimintaa, joka vahvistaa perhesuhteiden ylläpitoa tiedottamisen ja vertaistuen avulla. Tutkimuksemme voitaisiin jatkossa toteuttaa yksilöhaastatteluilla, jolloin voitaisiin saada esiin asioita, joista ei välttämättä haluta keskustella ryhmätilanteessa. Memory disorders are mostly studied from the perspective of elderly people, and working-age people with dementia are left out, even if new information is needed about their well-being and service needs.
The purpose of our thesis was to describe the everyday well-being of a working-age person with dementia. The goal of our research was to produce new information about everyday well-being in the life of a working-age person with dementia. We collaborated our research with Oulun Seudun Muistiyhdistys, whose activities include working-age people with dementia.
The theory base of the thesis consists of previous studies on well-being, the most common memory diseases of working-age people, the effects of memory disease on identity and social relationships, and the services offered to working-age people with memory problems. The study was conducted using a qualitative research method and the material used was obtained by thematic interviews with a group of working-age people with dementia. We analyzed the interview material by thematizing it.
The results show the individuality of life situations people with dementia and the fact that it is difficult for them to articulate their need for services. They are often supported by family members in everyday life activities, and dementia can bring challenges to relationships. According to the results, it would be important to get support so that close relationships are preserved in the life of a person with dementia. The research also revealed the importance of information provided by the memory nurse and the peer support through the Oulun Seudun Muistiyhdistys ry.
The results of our research support the activities of the Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, which strengthens the maintenance of family relationships through information and peer support. In the future, our research could be conducted with individual interviews, in which case it would be possible to bring up issues that you do not necessarily want to discuss in a group situation.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla työikäisen muistisairaan arjen hyvinvointia. Tutkimuksemme tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa konkreettisesta arjen hyvinvoinnista työikäisen muistisairastuneen elämässä. Yhteistyötahonamme toimi Oulun Seudun Muistiyhdistys, jonka toiminnassa on mukana työikäisiä muistisairaita henkilöitä. Yhdistys toivoi työmme kautta saavansa uutta tietoa työnsä kehittämiseen.
Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin aiempia tutkimuksia hyvinvoinnista, työikäisten yleisimmistä muistisairauksista, muistisairauden vaikutuksista identiteettiin ja sosiaalisiin suhteisiin, sekä työikäisille muistisairaille tarjottavista palveluista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja käytetty aineisto saatiin teemahaastattelemalla ryhmää työikäisiä muistisairaita. Haastatteluaineiston analysoimme teemoittelemalla.
Tutkimustulosten perusteella vahvistui käsitys siitä, että työikäisten muistisairaiden elämäntilanteet ovat hyvin yksilöllisiä ja tuentarpeet ovat usein henkilökohtaisia arjen toimintoja. Tukena arjessa toimivat useimmiten perheenjäsenet ja tarvittavia palveluita on vaikea nimetä. Tutkimustuloksissa korostui muistisairauden aiheuttamat moninaiset tunteet niin sairastuneelle kuin heidän läheisilleen, joiden käsittelyyn olisi hyvä olla ulkopuolista tukea tarjolla, jotta läheiset ihmissuhteet säilyvät sairastuneen elämässä. Tutkimuksesta nousi esiin myös muistihoitajan antama tieto ja Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n kautta saatava vertaistuen merkitys.
Tutkimuksemme tulokset tukevat Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n toimintaa, joka vahvistaa perhesuhteiden ylläpitoa tiedottamisen ja vertaistuen avulla. Tutkimuksemme voitaisiin jatkossa toteuttaa yksilöhaastatteluilla, jolloin voitaisiin saada esiin asioita, joista ei välttämättä haluta keskustella ryhmätilanteessa.
The purpose of our thesis was to describe the everyday well-being of a working-age person with dementia. The goal of our research was to produce new information about everyday well-being in the life of a working-age person with dementia. We collaborated our research with Oulun Seudun Muistiyhdistys, whose activities include working-age people with dementia.
The theory base of the thesis consists of previous studies on well-being, the most common memory diseases of working-age people, the effects of memory disease on identity and social relationships, and the services offered to working-age people with memory problems. The study was conducted using a qualitative research method and the material used was obtained by thematic interviews with a group of working-age people with dementia. We analyzed the interview material by thematizing it.
The results show the individuality of life situations people with dementia and the fact that it is difficult for them to articulate their need for services. They are often supported by family members in everyday life activities, and dementia can bring challenges to relationships. According to the results, it would be important to get support so that close relationships are preserved in the life of a person with dementia. The research also revealed the importance of information provided by the memory nurse and the peer support through the Oulun Seudun Muistiyhdistys ry.
The results of our research support the activities of the Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, which strengthens the maintenance of family relationships through information and peer support. In the future, our research could be conducted with individual interviews, in which case it would be possible to bring up issues that you do not necessarily want to discuss in a group situation.