Suuhygienistin eettinen terveysviestintä sosiaalisessa mediassa : Haastattelututkimus
Naukkarinen Hurtado, Anni; Haapa-aho, Josefiina (2023)
Naukkarinen Hurtado, Anni
Haapa-aho, Josefiina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121838139
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka toimeksiantajana oli Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suuhygienistien eettistä terveysviestintää sosiaalisessa mediassa ja miten Suuhygienistiliiton sosiaalisen median ohjeet toteutuvat suuhygienistien toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää suuhygienistin ammattia koskevien sosiaalisen median ohjeiden toteutumisessa. Tutkimuksessamme oli kaksi tutkimuskysymystä ”Miten suuhygienistit käyttävät sosiaalista mediaa terveysviestinnässä?” ja ”Miten Suomen suuhygienistiliiton sosiaalisen median ohjeet toteutuvat suuhygienistin terveysviestinnässä?”
Nykypäivänä sosiaalisen median merkitys sen käyttäjille on kasvanut viihteen lisäksi myös tiedon lähteenä. Sosiaalisessa mediassa on myös yhä enemmän eri terveysalojen ammattilaisten tilejä, jotka jakavat oman alansa tietoutta kansalaisille terveysviestinnän muodossa. Tämä näkyy myös suuhygienistien lisääntyvänä määränä sosiaalisessa mediassa. Tämän vuoksi kiinnostuimme pohtimaan suuhygienistin roolia sosiaalisessa mediassa, millaista tietoa sosiaalisessa mediassa voidaan jakaa ja kuinka terveysviestintää totutetaan.
Tutkimuksen tuloksissa ilmenee, että luotettavan tiedon jakamista suun terveydestä sekä virheellisten olettamusten oikaisemista alan ammattilaisten toimesta pidetään tärkeänä. Keskeisenä asiana esiin nousee myös asenteiden muuttaminen suun terveyttä kohtaan. Tuloksissa nousee esille eettisen toiminnan tärkeys, tiedon luotettavuuden varmistaminen, vertaistuen merkitys sekä ammatillinen verkostoituminen. Nämä asiat painottuvat myös Suomen Suuhygienistiliiton laatimissa sosiaalisen median ohjeissa.
Tutkimuksemme aihe on merkityksellinen, koska siitä saadun tiedon avulla suuhygienisti saa aikaisempaa paremmat valmiudet käyttää sosiaalista mediaa luotettavalla ja turvallisella tavalla. Lisäksi alan ammattilaiset saavat tietoa siitä, millaisia asioita sosiaalisen median julkaisuissa tulee huomioida, jotta toiminta olisi laadukasta ja suuhygienistin ammattia arvostavaa. Sosiaalisen median avulla suuhygienistin ammatti ja rooli tulevat enenevissä määrin kansalaisten tietouteen.
Jatkotutkimuksessa tutkimuksen terveysviestintäosio voitaisiin kääntää toisinpäin niin, että aihetta tarkasteltaisiin kuluttajien näkökulmasta. Millainen on sosiaalinen media terveysviestinnän välineenä kuluttajan näkökulmasta ja minkälaista suun terveyttä edistävää sisältöä ja vuorovaikutusta he toivoisivat kohtaavansa sosiaalisessa mediassa. Tämä loisi arvokasta tietoa myös alan ammattilaisille.
Nykypäivänä sosiaalisen median merkitys sen käyttäjille on kasvanut viihteen lisäksi myös tiedon lähteenä. Sosiaalisessa mediassa on myös yhä enemmän eri terveysalojen ammattilaisten tilejä, jotka jakavat oman alansa tietoutta kansalaisille terveysviestinnän muodossa. Tämä näkyy myös suuhygienistien lisääntyvänä määränä sosiaalisessa mediassa. Tämän vuoksi kiinnostuimme pohtimaan suuhygienistin roolia sosiaalisessa mediassa, millaista tietoa sosiaalisessa mediassa voidaan jakaa ja kuinka terveysviestintää totutetaan.
Tutkimuksen tuloksissa ilmenee, että luotettavan tiedon jakamista suun terveydestä sekä virheellisten olettamusten oikaisemista alan ammattilaisten toimesta pidetään tärkeänä. Keskeisenä asiana esiin nousee myös asenteiden muuttaminen suun terveyttä kohtaan. Tuloksissa nousee esille eettisen toiminnan tärkeys, tiedon luotettavuuden varmistaminen, vertaistuen merkitys sekä ammatillinen verkostoituminen. Nämä asiat painottuvat myös Suomen Suuhygienistiliiton laatimissa sosiaalisen median ohjeissa.
Tutkimuksemme aihe on merkityksellinen, koska siitä saadun tiedon avulla suuhygienisti saa aikaisempaa paremmat valmiudet käyttää sosiaalista mediaa luotettavalla ja turvallisella tavalla. Lisäksi alan ammattilaiset saavat tietoa siitä, millaisia asioita sosiaalisen median julkaisuissa tulee huomioida, jotta toiminta olisi laadukasta ja suuhygienistin ammattia arvostavaa. Sosiaalisen median avulla suuhygienistin ammatti ja rooli tulevat enenevissä määrin kansalaisten tietouteen.
Jatkotutkimuksessa tutkimuksen terveysviestintäosio voitaisiin kääntää toisinpäin niin, että aihetta tarkasteltaisiin kuluttajien näkökulmasta. Millainen on sosiaalinen media terveysviestinnän välineenä kuluttajan näkökulmasta ja minkälaista suun terveyttä edistävää sisältöä ja vuorovaikutusta he toivoisivat kohtaavansa sosiaalisessa mediassa. Tämä loisi arvokasta tietoa myös alan ammattilaisille.