Perusterveydenhuollon hoitajien terveysvalmennusosaamisen kehittäminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella-Siun sotessa
Pesonen, Tanja (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938475
Tiivistelmä
Pohjois-Karjalassa sairastuvuus sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen on korkea, ja niiden tuomat kustannukset ovat merkittäviä. Palveluiden tarvitsijoiden määrä kasvaa ja pätevien hoitajien rekrytoiminen alueella on haaste. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii panostusta ja osittain haasteeseen voidaan vastata hoitajien terveysvalmentamisosaamista vahvistamalla.
Tutkimuksellisen kehittämistyön toimeksiantaja on Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote. Työn tarkoituksena on kartoittaa perusterveydenhuollon hoitajien terveysvalmennusosaamista ja löytää keinoja terveysvalmennusosaamisen kehittämiseksi. Työn lähtökohtana on hoitajien terveysvalmennusosaaminen ja kokemukset terveysvalmentamisesta. Aineiston keruussa keskityttiin hoitajien kokemusten ja näkemysten keräämiseen.
Kehittämistyöhön valittiin laadullinen tutkimusote. Kehittämiskysymyksiä oli kaksi. Ensimmäinen kehittämiskysymys selvitti hoitajien terveysvalmentamisosaamisen nykytilaa. Toisella kehittämiskysymyksellä etsittiin tekijöitä, joilla vahvistettaisiin hoitajien terveysvalmennusosaamista. Aineiston keruumenetelmiä oli useita, mahdollisemman kattavan aineiston keräämiseksi. Menetelmät olivat SWOT-nelikenttäanalyysi, A´WOT TEMPLATE, terveysasemilla tapahtuvat puhelinhavainnoinnit ja ryhmähaastattelut sekä työpajatyöskentely.
Kehittämistyön tulosten perusteella hoitajilla on hyvä perusosaamisentaso terveysvalmentamisesta. Osaamisen vahvistamiseksi toivottiin koulutusta erilaisista vuorovaikutuksellisista menetelmistä sekä selkeitä hoitopolkuja ja helposti hyödynnettävää tukimateriaalia terveysvalmentamiseen. Asiakaslähtöisyys, moniammatilliset verkostot ja palveluverkkojen tunteminen olivat tärkeitä laadukkaan asiakastyön toteuttamiseksi.
Hoitajien näkemykset ja kokemukset on hyödynnettävä organisaation kehittämistyössä. Palveluja suunniteltaessa ja kehittäessä niiden vaikuttavuutta on tarkasteltava asiakasnäkökulmasta. Moniammatillista ja monisektorista yhteistyötä on kehitettävä. Tehtävien jakoa on mietittävä yhdessä eri toimijoiden kesken. Näin varmistetaan oikea-aikaiset ja täsmällisesti kohdennetut palvelut asiakkaiden terveyshaasteisiin ja tarpeisiin.
Tutkimuksellisen kehittämistyön toimeksiantaja on Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote. Työn tarkoituksena on kartoittaa perusterveydenhuollon hoitajien terveysvalmennusosaamista ja löytää keinoja terveysvalmennusosaamisen kehittämiseksi. Työn lähtökohtana on hoitajien terveysvalmennusosaaminen ja kokemukset terveysvalmentamisesta. Aineiston keruussa keskityttiin hoitajien kokemusten ja näkemysten keräämiseen.
Kehittämistyöhön valittiin laadullinen tutkimusote. Kehittämiskysymyksiä oli kaksi. Ensimmäinen kehittämiskysymys selvitti hoitajien terveysvalmentamisosaamisen nykytilaa. Toisella kehittämiskysymyksellä etsittiin tekijöitä, joilla vahvistettaisiin hoitajien terveysvalmennusosaamista. Aineiston keruumenetelmiä oli useita, mahdollisemman kattavan aineiston keräämiseksi. Menetelmät olivat SWOT-nelikenttäanalyysi, A´WOT TEMPLATE, terveysasemilla tapahtuvat puhelinhavainnoinnit ja ryhmähaastattelut sekä työpajatyöskentely.
Kehittämistyön tulosten perusteella hoitajilla on hyvä perusosaamisentaso terveysvalmentamisesta. Osaamisen vahvistamiseksi toivottiin koulutusta erilaisista vuorovaikutuksellisista menetelmistä sekä selkeitä hoitopolkuja ja helposti hyödynnettävää tukimateriaalia terveysvalmentamiseen. Asiakaslähtöisyys, moniammatilliset verkostot ja palveluverkkojen tunteminen olivat tärkeitä laadukkaan asiakastyön toteuttamiseksi.
Hoitajien näkemykset ja kokemukset on hyödynnettävä organisaation kehittämistyössä. Palveluja suunniteltaessa ja kehittäessä niiden vaikuttavuutta on tarkasteltava asiakasnäkökulmasta. Moniammatillista ja monisektorista yhteistyötä on kehitettävä. Tehtävien jakoa on mietittävä yhdessä eri toimijoiden kesken. Näin varmistetaan oikea-aikaiset ja täsmällisesti kohdennetut palvelut asiakkaiden terveyshaasteisiin ja tarpeisiin.