Ravitsemustilan vaikutus skitsofrenian puhkeamisessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Jutila, Matias; Alanärä, Eini; Jämsä, Nico (2023)
Jutila, Matias
Alanärä, Eini
Jämsä, Nico
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938502
Tiivistelmä
Psykoosisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja niiden diagnosoiminen on hidasta ja resursseja vaativaa. Skitsofrenia on yleisin psykoosisairaus ja sen esiintyvyys on Pohjois-Suomessa lähes kolminkertainen Etelä-Suomeen verrattuna. Psykoosisairauksien puhkeamiseen ja esiintyvyyteen vaikuttavat monet eri tekijät kuten sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, työllisyys ja tulotaso, mutta harvemmin nostetaan esille eri ravitsemuksellisia tekijöitä. Ravitsemuksella on merkittävä vaikutus useiden eri sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Päätimme tutkia tätä näkökulmaa enemmän. Mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvaminen ja ruuhkautuminen tekevät palvelun saannista haastavaa ja tällöin ennaltaehkäisyn tärkeys korostuu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla miten ravitsemustila vaikuttaa skitsofrenian puhkeamiseen. Työn tavoitteena oli tuottaa suomenkielistä tietoa aiheesta terveydenhuollon ja skitsofrenialle perinnöllistä alttiutta omaavien tarpeisiin. Tutkimustulosten avulla toimme esille, miten ravitsemustila vaikuttaa skitsofrenian puhkeamisessa. Käytimme menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja tutkimusaineistomme koostui seitsemästä kansainvälisestä tutkimuksesta ja artikkelista. Analysoimme aineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tähän mennessä aiheesta tehdyt tutkimukset ja niistä kertyneet empiiriset havainnot ovat osoittaneet melko kiistattomasti yhteyden heikon prenataali- ja postnataalivaiheen sekä varhaislapsuuden ravitsemustilan ja skitsofrenian puhkeamisen välillä. Tulosten mukaan odottavan äidin ravitsemukselliset puutostilat ja korkeat omega-3-rasvahappotasot ennen raskausviikkoa 20 voivat lisätä lapsen skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyyttä. Toisaalta omega-3-rasvahappolisän käytöllä voi olla tehoa suuren riskin potilaiden psykoosien varhaisehkäisyssä. Skitsofrenian riski on myös selvästi kohonnut heillä, joilla on alhainen D-vitamiinitaso. D-vitamiinilisällä voidaan myös mahdollisesti ennaltaehkäistä skitsofrenian puhkeamista aikuisiällä.
On epätodennäköistä, että yksittäisillä ravitsemusinterventioilla ehkäistäisiin kaikkien yksilöiden mielenterveyshäiriöitä, mutta aihetta tulisi tutkia enemmän mahdollisten hyötyjen vuoksi. Vaaditaan lisätutkimuksia, jotta selvitetään tarkemmin, että milloin eri ravintolisiä tulisi hyödyntää ja missä määrin, sekä miten eri ympäristötekijät vaikuttavat tuloksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla miten ravitsemustila vaikuttaa skitsofrenian puhkeamiseen. Työn tavoitteena oli tuottaa suomenkielistä tietoa aiheesta terveydenhuollon ja skitsofrenialle perinnöllistä alttiutta omaavien tarpeisiin. Tutkimustulosten avulla toimme esille, miten ravitsemustila vaikuttaa skitsofrenian puhkeamisessa. Käytimme menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja tutkimusaineistomme koostui seitsemästä kansainvälisestä tutkimuksesta ja artikkelista. Analysoimme aineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tähän mennessä aiheesta tehdyt tutkimukset ja niistä kertyneet empiiriset havainnot ovat osoittaneet melko kiistattomasti yhteyden heikon prenataali- ja postnataalivaiheen sekä varhaislapsuuden ravitsemustilan ja skitsofrenian puhkeamisen välillä. Tulosten mukaan odottavan äidin ravitsemukselliset puutostilat ja korkeat omega-3-rasvahappotasot ennen raskausviikkoa 20 voivat lisätä lapsen skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyyttä. Toisaalta omega-3-rasvahappolisän käytöllä voi olla tehoa suuren riskin potilaiden psykoosien varhaisehkäisyssä. Skitsofrenian riski on myös selvästi kohonnut heillä, joilla on alhainen D-vitamiinitaso. D-vitamiinilisällä voidaan myös mahdollisesti ennaltaehkäistä skitsofrenian puhkeamista aikuisiällä.
On epätodennäköistä, että yksittäisillä ravitsemusinterventioilla ehkäistäisiin kaikkien yksilöiden mielenterveyshäiriöitä, mutta aihetta tulisi tutkia enemmän mahdollisten hyötyjen vuoksi. Vaaditaan lisätutkimuksia, jotta selvitetään tarkemmin, että milloin eri ravintolisiä tulisi hyödyntää ja missä määrin, sekä miten eri ympäristötekijät vaikuttavat tuloksiin.