RAI-arviointitiedon vaikutus kirjaamisessa ja iäkkään henkilön hoidon suunnittelussa
Kela, Liisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038650
Tiivistelmä
Vanhuspalvelulaki velvoitti kunnat ja hyvinvointialueet käyttämään RAI-arviointivälineistöä iäkkäiden säännöllisissä sosiaalipalveluissa keväästä 2023 lähtien. Tässä opinnäytetyössä selvitetään, miten RAI-arvioinnin tekeminen on muuttanut ammattilaisten päivittäistä kirjaamista ja asiakkaan hoidon suunnittelua iäkkäiden säännöllisissä sosiaalipalveluissa. Työn tarkoituksena on selvittää ammattilaisten antamia merkityksiä RAI-arvioinnille ja sen hyödyntämiselle päivittäisessä kirjaamisessa ja hoidon suunnittelussa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, minkälaista osaamista iäkkään henkilön päivittäiseen hoitoon osallistuvat ammattilaiset tarvitsevat hyödyntääkseen paremmin RAI- arviointitietoa hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Aineisto kerättiin hyvinvointialueilta haastattelemalla työntekijöitä, joiden organisaatioissa oli RAI-arviointijärjestelmä otettu käyttöön kahden viimeisen vuoden aikana. Haastatteluun osallistui yhteensä 4 ammattilaista eri toimintaympäristöistä iäkkäiden palveluissa. Aineiston niukkuuden vuoksi haastateltavien hyvinvointialueita eikä ammattilaisten ammattinimikkeitä mainita.
Tulosten mukaan motivaatio RAI-arviointitiedon käyttämiseen lisääntyy mitä enemmän henkilöstö havaitsee sen tuomia hyötyjä sekä asiakkaan että oman työn näkökulmasta. Tuloksissa ilmeni myös se, että RAI-arvioinnilla voidaan lisätä asiakastiedon luotettavuutta sekä tätä kautta myös iäkkään henkilön elämänlaatua. Luotettavaksi koettu asiakasarviointi vähentää osaltaan myös työntekijöiden työssään tuntemaa eettistä kuormaa. Motivaatiota vähentää RAI-arviointia koskeva osaamisvaje ja arvioinnin tekemiseen tarvittavien työvälineiden, tietokoneiden puute. Aikataulutetun RAI-arvioinnin tekemiseen saattoi olla kuudentoista työntekijän työyksikössä käytössä vain kaksi tietokonetta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että RAI-arviointivälineistön käyttäminen vaatii enemmän kohdennettua koulutusta organisaation kaikilla tasoilla osaamisen lisäämiseksi. Lähijohtaja voi tukea RAI-arviointitoiminnan toteutumista huolehtimalla henkilöstön ja ajan resurssoinnista. Yksiköissä on myös oltava riittävä määrä tietokoneita RAI-arviointien tekemiseen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen. Sisäinen motivaatio RAI-arvioinnin tekemiseen ja RAI-tiedon käyttämiseen lisääntyy itseohjautuvuuden, kyvykkyyden, yhteisölliseksi koetun arvioinnin ja hyvän tekemisen myötä. RAI-arvioinnin tekeminen muuttuu ”pakkopullasta” hoidon suunnittelun välineeksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Aineisto kerättiin hyvinvointialueilta haastattelemalla työntekijöitä, joiden organisaatioissa oli RAI-arviointijärjestelmä otettu käyttöön kahden viimeisen vuoden aikana. Haastatteluun osallistui yhteensä 4 ammattilaista eri toimintaympäristöistä iäkkäiden palveluissa. Aineiston niukkuuden vuoksi haastateltavien hyvinvointialueita eikä ammattilaisten ammattinimikkeitä mainita.
Tulosten mukaan motivaatio RAI-arviointitiedon käyttämiseen lisääntyy mitä enemmän henkilöstö havaitsee sen tuomia hyötyjä sekä asiakkaan että oman työn näkökulmasta. Tuloksissa ilmeni myös se, että RAI-arvioinnilla voidaan lisätä asiakastiedon luotettavuutta sekä tätä kautta myös iäkkään henkilön elämänlaatua. Luotettavaksi koettu asiakasarviointi vähentää osaltaan myös työntekijöiden työssään tuntemaa eettistä kuormaa. Motivaatiota vähentää RAI-arviointia koskeva osaamisvaje ja arvioinnin tekemiseen tarvittavien työvälineiden, tietokoneiden puute. Aikataulutetun RAI-arvioinnin tekemiseen saattoi olla kuudentoista työntekijän työyksikössä käytössä vain kaksi tietokonetta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että RAI-arviointivälineistön käyttäminen vaatii enemmän kohdennettua koulutusta organisaation kaikilla tasoilla osaamisen lisäämiseksi. Lähijohtaja voi tukea RAI-arviointitoiminnan toteutumista huolehtimalla henkilöstön ja ajan resurssoinnista. Yksiköissä on myös oltava riittävä määrä tietokoneita RAI-arviointien tekemiseen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen. Sisäinen motivaatio RAI-arvioinnin tekemiseen ja RAI-tiedon käyttämiseen lisääntyy itseohjautuvuuden, kyvykkyyden, yhteisölliseksi koetun arvioinnin ja hyvän tekemisen myötä. RAI-arvioinnin tekeminen muuttuu ”pakkopullasta” hoidon suunnittelun välineeksi.