Naisten kokemuksia synnytyspelon huomioimisesta raskausaikana : laadullinen kyselytutkimus

Abstract

Suurin osa naisista odottaa lähestyvää synnytystä luottavaisin ja jännittynein mielin. Kuitenkin jopa joka kymmenes raskaana oleva nainen kokee voimakasta synnytyspelkoa. Synnytyspelko aiheuttaa painajaisia, paniikkikohtauksia, ahdistuneisuutta sekä monenlaisia fyysisiä vaivoja, mikä ilmenee lisääntyneinä käynteinä neuvolassa ja päivystyksessä. Lisäksi synnytyspelko on yksi yleisimmistä syistä keisarileikkaustoiveeseen. Synnytyspelkoa on aiheena tutkittu hyvin. On tärkeää kuitenkin tutkia enemmän juuri synnytyspelkoisten omia kokemuksia synnytyspelon huomioimisesta raskauden aikana.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia synnytyspelkoisen naisen kokemuksia synnytyspelon huomioimisesta raskausaikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa aiheesta hoitotyön opiskelijoille ja työntekijöille. Opinnäytetyöstä hyötyvät tutkimukseen osallistuneet naiset sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Sitä voidaan myös hyödyntää kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen kehittämisen tukena.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Kyselytutkimus toteutettiin e-lomakekyselynä Facebookin Huhtikuiset 2023 -ryhmässä. Kyselyyn vastasi 13 naista, jotka olivat kokeneet synnytyspelkoa raskauden aikana. Tutkimuksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan synnytyspelkoisilla naisilla on erilaisia kokemuksia synnytyspelon huomioimisesta raskauden aikana. Synnytyspelon huomioimista vahvistavat kokemukset helpottavat synnytyspelon kohtaamista ja käsittelyä, kun taas heikentävät kokemukset vaikeuttavat sitä. Synnytyspelko otetaan puheeksi ja tunnistetaan hyvin raskausaikana. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että osalla synnytyspelkoisista naisista on vahvasti negatiivisia kokemuksia.

Tutkimustuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että vaikka synnytyspelko otetaan puheeksi ja tunnistetaan hyvin neuvoloissa, synnytyspelon hoito ei kuitenkaan aina etene. Synnytyspelon huomiointi tapahtuu usein neuvolan interventioiden kautta, mutta myös kätilön antama tuki ja ohjaus koetaan tärkeäksi. Synnytyspelon vähättely vaikuttaa lisäävästi myös muihin synnytyspelon huomioimista heikentäviin tekijöihin. Johtopäätöksenä on myös, että synnytyspelkoinen nainen hyötyy hoitohenkilökunnan empaattisuudesta, ystävällisyydestä ja pelon vakavasti ottamisesta. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia, miksi synnytyspelon hoito ei aina etene neuvolassa. Synnytyspelon hoitokäytänteiden puutteita tulisi selvittää sekä neuvolan terveydenhoitajan kokemuksia synnytyspelon hoidosta. Lisäksi olisi tärkeää tutkia, miten raskaana olevat naiset hyötyisivät enemmän kätilöiden ammattitaidosta jo raskauden aikana.