Musiikkikasvatus ja dokumentaatio : lasten, vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia esikoulussa

Abstract

Opinnäytetyössäni tarkastelen päiväkodissa annettavaa musiikkikasvatusta ja musiikkikasvatuksen dokumentointia lasten, vanhempien sekä varhaiskasvattajien näkökulmista. Tutkimuskysymykseni ovat, miten musiikkikasvatus toteutuu päiväkodissa, miten sitä dokumentoidaan ja miten dokumentteja hyödynnetään. Opinnäytetyön aihe on saanut alkunsa Metropolia Ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen dokumentointia käsittelevästä yhteistyöstä belgialaisen Arteveldehogeschoolin kanssa.

Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus. Sen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin itähelsinkiläisen päiväkodin esikouluryhmässä maaliskuussa 2014. Haastatteluihin osallistui kaksi lasta, kaksi vanhempaa sekä kolme varhaiskasvattajaa. Jokaiselle vastaajaryhmälle oli omat haastattelukysymyksensä, joiden teemat koskivat päiväkodin musiikkikasvatuksen sisältöä ja välineistöä, päiväkodin toiminnan dokumentointia ja musiikkikasvatuksen dokumentointia, yhteistyötä päiväkodin ja perheiden välillä sekä dokumenttien osuutta tiedonvälityksessä. Aineisto on analysoitu teemoittain.

Aineistosta kävi ilmi, että vastaajat kokivat musiikin olevan tasavertainen osa päiväkodissa annettavaa varhaiskasvatusta. Musiikin rooli toiminnassa ei ollut korostetun suuri muttei myöskään kapea. Esiopetusryhmän työntekijöiden musiikkikasvatusosaaminen koettiin vahvaksi ja musiikkivälineistö riittäväksi. Musiikkikasvatusta dokumentoitiin vähemmän kuin muuta päiväkodin toimintaa. Työntekijät pitivät syynä tähän ennen kaikkea esiopetusryhmän haasteellisuutta, jonka vuoksi työntekijöillä ei ollut aikaa ja voimavaroja toteuttaa dokumentointia niin laajasti kuin he olisivat toivoneet. Musiikkikasvatuksen dokumentointiin lisähaasteen toi tekninen tallennusvälineistö, joka kaipaisi työntekijöiden mukaan päivitystä. Työntekijät kokivat dokumentoinnin olevan oleellinen osa varhaiskasvattajien työtä, mutta sitä ei pidetty ensisijaisena. Dokumentoinnilla saavutettavan vuorovaikutuksellisen sekä osallisuutta ja itsetuntoa vahvistavan hyödyn arvioitiin olevan toteutuessaan merkittävä. Vanhemmat pitivät dokumentointia mukavana lisänä musiikkikasvatuksessa. Sen arvioitiin aiheuttavan henkilökunnalle ylimääräistä työtä. Lapset kokivat päiväkodin musiikkikavatuksen mieluisaksi. Siihen toivottiin kuitenkin monipuolisuutta ja runsaampaa dokumentointia.

The goal of this Bachelor’s thesis was to examine early childhood music education and the documentation of music education from the perspectives of children, parents and early childhood educators. The research questions read as follows: how is music education carried out in day care centers; how is it documented; and finally how are documents utilized. The subject of the thesis has its origins in co-operation between Metropolia University of Applied Sciences and Belgian Arteveldehogeschool concerning the experiences of documentation in early childhood education.

This thesis is a qualitative study. The material was collected through semi-structured focused interviews. The interviews were collected in a preschool group of a day care center in eastern Helsinki in March 2014. Interviews were executed with two children, two parents and three preschool educators. Each group had their own interview questions. The themes involved the early childhood music education methods and equipment, documentation of other preschool activities and music education, co-operation between day care center and families, as well as documentation as a tool in the exchange of information. The data were thematically analyzed.

The data revealed that the interviewees felt that the music played an equal role among other activities in preschool. Music education skills of the employees in a preschool group were seen as strong and the equipment for music education sufficient. Music education was documented less than other preschool activities. Employees thought that the main reason for this was the challenging preschool group, which is why the workers did not have time and resources to implement the documentation as widely as they would have hoped. In the documentation of music education, outdated technical equipment brought an additional challenge. The employees considered the documentation as an essential part of early childhood educator’s work, but it was not considered a priority. The interaction and strengthening of self-esteem through documentation was considered to be significant when achieved. Parents found the documentation to be a convenient addition to music education although it was estimated to cause extra work for the employees. The children felt the music education in the preschool was pleasant. They hoped, however, for versatility and abundant documentation.