Itsenäistymisen polulla: lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden kokemuksia jälkihuollosta
Korhonen, Hanna; Ohtonen, Veera (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038801
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden kokemuksia jälkihuoltopalveluista Pohjois-Savon ja Uudenmaan alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten nuoret kokevat jälkihuoltopalveluiden hyödyllisyyden ja kehittämistarpeet, joiden pohjalta jälkihuollon toimintaa voidaan kehittää.
Jälkihuolto on sijaishuollon jälkeen tarjottava tukimuoto. Oikeus jälkihuoltopalveluihin lastensuojelun asiakkaalla on silloin, kun hän on ollut vähintään puoli vuotta sijoitettuna alle 18-vuotiaana. Oikeus jälkihuoltoon päättyy, kun nuori täyttää 25 vuotta. Jälkihuoltoa on tutkittu Suomessa vähän.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Familar asumispalvelu Oiva/avopalvelut Ylä-Savo. Lisäksi yhteistyökumppanina opinnäytetyössä oli Familar avopalvelut Uusimaa. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä ja yksilöhaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui 10 jälkihuoltoon siirtynyttä nuorta.
Tutkimustulosten mukaan itsenäistyvät nuoret kokivat tuen tarpeita taloudellisesta tilanteesta huolehtimisessa, psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä erilaisissa asiointitilanteissa. Hyödyllisimmät tukimuodot olivat tutkimuksen mukaan matalan kynnyksen asiointiapu, taloudellinen tuki sekä tukihenkilön kanssa vietetty aika. Jälkihuollon palveluissa tulisi kehittää erityisesti nuorten vertaistuen antamista sekä lisätä tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa ostopalvelusopimusten kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jälkihuoltopalveluiden kehittämisessä. Jatkossa nuorten kokemuksia voisi tutkia alueellisesti eri puolilla Suomea kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä.
Jälkihuolto on sijaishuollon jälkeen tarjottava tukimuoto. Oikeus jälkihuoltopalveluihin lastensuojelun asiakkaalla on silloin, kun hän on ollut vähintään puoli vuotta sijoitettuna alle 18-vuotiaana. Oikeus jälkihuoltoon päättyy, kun nuori täyttää 25 vuotta. Jälkihuoltoa on tutkittu Suomessa vähän.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Familar asumispalvelu Oiva/avopalvelut Ylä-Savo. Lisäksi yhteistyökumppanina opinnäytetyössä oli Familar avopalvelut Uusimaa. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä ja yksilöhaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui 10 jälkihuoltoon siirtynyttä nuorta.
Tutkimustulosten mukaan itsenäistyvät nuoret kokivat tuen tarpeita taloudellisesta tilanteesta huolehtimisessa, psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä erilaisissa asiointitilanteissa. Hyödyllisimmät tukimuodot olivat tutkimuksen mukaan matalan kynnyksen asiointiapu, taloudellinen tuki sekä tukihenkilön kanssa vietetty aika. Jälkihuollon palveluissa tulisi kehittää erityisesti nuorten vertaistuen antamista sekä lisätä tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa ostopalvelusopimusten kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jälkihuoltopalveluiden kehittämisessä. Jatkossa nuorten kokemuksia voisi tutkia alueellisesti eri puolilla Suomea kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä.