Röntgenhoitajien itsearvioitu ammatillisen osaamisen taso ja käyttötiheys
Laakso, Jenna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138843
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaiseksi röntgenhoitajat arvioivat ammatillisen osaamisensa tason sekä osaamisensa käyttötiheyden HUS Diagnostiikkakeskuksen radiologian vastuualueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa röntgenhoitajien ammatillisen osaamisen tasosta ja osaamisen käyttötiheydestä eli siitä, kuinka paljon mitäkin osaamisen aluetta röntgenhoitajat soveltavat työssään.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena. Aineiston keruussa käytettiin valmista Radiographers’ Competence Scale -mittaria (RCS). Aineisto kerättiin sähköisen E-lomakkeen avulla, joka lähetettiin sähköpostitse kaikille HUS Diagnostiikkakeskuksen radiologian vastuualueella erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa työskenteleville röntgenhoitajille (N=630). Kysely oli avoinna kaksi kuukautta kesällä 2023 ja siihen vastasi yhteensä 97 röntgenhoitajaa. Kyselylomakkeiden avulla saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla. Tiedossa ei ollut aiempaa tutkimusta Suomesta, jossa olisi käytetty RCS-mittaria diagnostisessa kuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien ammatillisen osaamisen mittaamiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella röntgenhoitajat arvioivat ammatillisen osaamisen tason sekä käyttötiheyden kokonaisuudessaan korkeaksi. Matalin ammatillisen osaamisen taso arvioitiin ”Sokissa olevan potilaan tunnistaminen ja kohtaaminen” väittämään. Työkokemuksen nykyisessä työyksikössä röntgenhoitajana voitiin todeta vaikuttavan ammatillisen osaamisen tasoon yli puolissa mittarin väittämistä. Työyksikön ja ammatillisen osaamisen tason välillä ei löytynyt yhtä selkeää yhteyttä. Ammatillisen osaamisen käyttötiheys arvioitiin kaikkien vastaajien kesken satunnaisesti tai erittäin usein sovellettavaksi työssä. Matalin käyttötiheys arvioitiin ”Sokissa olevan potilaan tunnistaminen ja kohtaaminen” väittämään. Ammatillisen osaamisen käyttötiheyteen ei suuresti vaikuttanut työyksikkö tai työkokemus nykyisessä työyksikössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että röntgenhoitajien ammatillinen osaaminen on korkealla tasolla. Jatkossa on hyvä huomioida röntgenhoitajien työssä tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistamista kaipaavat osa-alueet sekä ylläpitää röntgenhoitajien osaamisen tasoa jatkossakin esimerkiksi täydennyskoulutuksin. Jatkotutkimusehdotus olisi selvittää röntgenhoitajien ammatilliseen osaamiseen vaikuttavia tekijöitä, joita nousi jo muutamia esiin tämän opinnäytetyön avoimen kohdan vastauksissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena. Aineiston keruussa käytettiin valmista Radiographers’ Competence Scale -mittaria (RCS). Aineisto kerättiin sähköisen E-lomakkeen avulla, joka lähetettiin sähköpostitse kaikille HUS Diagnostiikkakeskuksen radiologian vastuualueella erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa työskenteleville röntgenhoitajille (N=630). Kysely oli avoinna kaksi kuukautta kesällä 2023 ja siihen vastasi yhteensä 97 röntgenhoitajaa. Kyselylomakkeiden avulla saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla. Tiedossa ei ollut aiempaa tutkimusta Suomesta, jossa olisi käytetty RCS-mittaria diagnostisessa kuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien ammatillisen osaamisen mittaamiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella röntgenhoitajat arvioivat ammatillisen osaamisen tason sekä käyttötiheyden kokonaisuudessaan korkeaksi. Matalin ammatillisen osaamisen taso arvioitiin ”Sokissa olevan potilaan tunnistaminen ja kohtaaminen” väittämään. Työkokemuksen nykyisessä työyksikössä röntgenhoitajana voitiin todeta vaikuttavan ammatillisen osaamisen tasoon yli puolissa mittarin väittämistä. Työyksikön ja ammatillisen osaamisen tason välillä ei löytynyt yhtä selkeää yhteyttä. Ammatillisen osaamisen käyttötiheys arvioitiin kaikkien vastaajien kesken satunnaisesti tai erittäin usein sovellettavaksi työssä. Matalin käyttötiheys arvioitiin ”Sokissa olevan potilaan tunnistaminen ja kohtaaminen” väittämään. Ammatillisen osaamisen käyttötiheyteen ei suuresti vaikuttanut työyksikkö tai työkokemus nykyisessä työyksikössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että röntgenhoitajien ammatillinen osaaminen on korkealla tasolla. Jatkossa on hyvä huomioida röntgenhoitajien työssä tarvittavan ammatillisen osaamisen vahvistamista kaipaavat osa-alueet sekä ylläpitää röntgenhoitajien osaamisen tasoa jatkossakin esimerkiksi täydennyskoulutuksin. Jatkotutkimusehdotus olisi selvittää röntgenhoitajien ammatilliseen osaamiseen vaikuttavia tekijöitä, joita nousi jo muutamia esiin tämän opinnäytetyön avoimen kohdan vastauksissa.