Korkeuden vaikutus happisaturaatiomittaukseen
Heikkinen, Janne (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038794
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia happisaturaatiomittauksen tarkkuutta, luotettavuutta ja toistettavuutta. Työn tavoitteena oli saada hyvä kuva siitä, miten ihmisen happisaturaatio muuttuu ja sen mittaaminen toimii simuloidussa tilanteessa. Happisaturaatioarvo alkaa pudota, kun hengitettävänä on vähähappisempaa ilmaa. Työn testeissä mitattiin myös muita fysikaalisia ominaisuuksia.
Mittaukset toteutettiin suunnittelemalla testausprotokolla ja hankkimalla riittävä määrä testattavia henkilöitä. Testeissä käytettiin korkeusgeneraattoria ja happitelttaa, joiden avulla voitiin simuloida eri korkeuksia syöttämällä vähähappisempaa ilmaan teltan sisälle. Testeissä simuloitiin kolme eri korkeutta meren pinnan tason lisäksi ja tarkkailtiin, miten mittaukset reagoivat. Korkeudet simuloitiin kaksi kertaa jokaisessa testissä.
Testien mittaustulokset tallennettiin mittalaitteelta ohjelmistojen avulla analysointia varten. Tuloksissa odotetusti ilmanpaine pysyi samana oikeaan tilanteeseen verrattuna. Korkealla ilmanpaine ja sitä kautta hapen osapaine alenee. Hiilidioksidipitoisuus kasvoi teltassa suureksi, mitä ei tapahdu ulkoilmassa. Ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu on voinut hieman parantaa hapen siirtymistä kudoksiin ja sitä kautta alentavan veren happisaturaatioarvoa. Happisaturaatiomittaus reagoi selkeästi ja tarkasti korkeuden muutoksiin. Joillakin testattavilla tarkkuus oli hyvä ja häiriöitä mittauksessa ei ollut ollenkaan. Osalla oli mittauksessa enemmän hajontaa ja vähän häiriöitä. Kokonaisuutena happisaturaatio-mittalaitteen tarkkuus, toimintavarmuus ja reagointi olivat hyvällä tasolla.
Mittaukset toteutettiin suunnittelemalla testausprotokolla ja hankkimalla riittävä määrä testattavia henkilöitä. Testeissä käytettiin korkeusgeneraattoria ja happitelttaa, joiden avulla voitiin simuloida eri korkeuksia syöttämällä vähähappisempaa ilmaan teltan sisälle. Testeissä simuloitiin kolme eri korkeutta meren pinnan tason lisäksi ja tarkkailtiin, miten mittaukset reagoivat. Korkeudet simuloitiin kaksi kertaa jokaisessa testissä.
Testien mittaustulokset tallennettiin mittalaitteelta ohjelmistojen avulla analysointia varten. Tuloksissa odotetusti ilmanpaine pysyi samana oikeaan tilanteeseen verrattuna. Korkealla ilmanpaine ja sitä kautta hapen osapaine alenee. Hiilidioksidipitoisuus kasvoi teltassa suureksi, mitä ei tapahdu ulkoilmassa. Ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu on voinut hieman parantaa hapen siirtymistä kudoksiin ja sitä kautta alentavan veren happisaturaatioarvoa. Happisaturaatiomittaus reagoi selkeästi ja tarkasti korkeuden muutoksiin. Joillakin testattavilla tarkkuus oli hyvä ja häiriöitä mittauksessa ei ollut ollenkaan. Osalla oli mittauksessa enemmän hajontaa ja vähän häiriöitä. Kokonaisuutena happisaturaatio-mittalaitteen tarkkuus, toimintavarmuus ja reagointi olivat hyvällä tasolla.