Hanketoiminnan talousraportoinnin kehittäminen Pohjois-Savon liitossa
Tossavainen, Tuomo (2023)
Tossavainen, Tuomo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122138977
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ensimmäisenä kehittämistehtävänä oli luoda Pohjois-Savon liiton itse toteuttaman hanketoiminnan talousraportointiin nykyistä toimivampi malli, joka ottaa huomioon EU-rahoituksen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmakauden vaatimukset, erityisesti yksinkertaistettujen kustannusmallien käytön. Toisena kehittämistehtävänä oli kartoittaa hankehenkilöstön tarpeita talousasioihin perehtymisessä ja luoda perehdytykseen uusi toimintamalli.
Tietoperustassa perehdyttiin ensimmäiseksi sisäiseen ja ulkoiseen laskentaan, talouden johtamiseen ja raportointisuhteisiin sekä automatisoidun talousraportoinnin vaatimuksiin. Toisena tutustuttiin aluekehittämisen periaatteisiin ja EU:n koheesiopolitiikkaan, jotka ohjaavat varojen käyttöä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa. Kolmanneksi perehdyttiin Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa käytössä oleviin yksinkertaistettuihin kustannusmalleihin ja siihen, millaisia muutoksia ne vaativat taloushallintoon ja raportointiin.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli konstruktiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä olivat teemahaastattelut sekä osallistuva havainnointi. Haastateltaviksi valittiin omasta organisaatiosta hankepäällikkö ja kaksi taloussihteeriä. Lisäksi haastateltiin muista maakuntien liitoista kaksi talousasiantuntijaa sekä ammattikorkeakoulun talousasiantuntija. Haastatteluista tuli hyvää tietoa siihen, millainen hankkeiden talousraportoinnin malli huomioi muuttuneet yksinkertaistetut kustannusmallit olematta kuitenkaan liian työläs ylläpitää. Hanketyöntekijän haastattelusta ja työn havainnoista saatiin tietoa siitä, mitkä asiat olisi olennaista käydä läpi, kun hankehenkilöstö perehtyy talousasioihin.
Opinnäytetyön tuloksena esitetään suosituksia, kuinka itse toteutettavien hankkeiden talousraportointia, -seurantaa ja työprosesseja voisi kehittää. Mallin testaaminen käytännössä jää opinnäytetyön jälkeiseen aikaan, koska tällä hetkellä ei ole käynnissä uuden ohjelmakauden hankkeita, jotka edellyttäisivät tosiasiallisten kustannusten raportointia rahoittajalle kirjanpidon raportilla. Hankehenkilöstön perehdyttämisen parantamiseksi esitetään talousasioiden aloituspalaverin pitämistä uusien työntekijöiden aloittaessa. Opinnäytetyön tuloksena toteutettiin aloituspalaveria varten laadittu asialista, jossa on pyritty huomioimaan olennaiset talouden hallintaan ja seurantaan liittyvät asiakokonaisuudet.
Tietoperustassa perehdyttiin ensimmäiseksi sisäiseen ja ulkoiseen laskentaan, talouden johtamiseen ja raportointisuhteisiin sekä automatisoidun talousraportoinnin vaatimuksiin. Toisena tutustuttiin aluekehittämisen periaatteisiin ja EU:n koheesiopolitiikkaan, jotka ohjaavat varojen käyttöä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa. Kolmanneksi perehdyttiin Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa käytössä oleviin yksinkertaistettuihin kustannusmalleihin ja siihen, millaisia muutoksia ne vaativat taloushallintoon ja raportointiin.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli konstruktiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä olivat teemahaastattelut sekä osallistuva havainnointi. Haastateltaviksi valittiin omasta organisaatiosta hankepäällikkö ja kaksi taloussihteeriä. Lisäksi haastateltiin muista maakuntien liitoista kaksi talousasiantuntijaa sekä ammattikorkeakoulun talousasiantuntija. Haastatteluista tuli hyvää tietoa siihen, millainen hankkeiden talousraportoinnin malli huomioi muuttuneet yksinkertaistetut kustannusmallit olematta kuitenkaan liian työläs ylläpitää. Hanketyöntekijän haastattelusta ja työn havainnoista saatiin tietoa siitä, mitkä asiat olisi olennaista käydä läpi, kun hankehenkilöstö perehtyy talousasioihin.
Opinnäytetyön tuloksena esitetään suosituksia, kuinka itse toteutettavien hankkeiden talousraportointia, -seurantaa ja työprosesseja voisi kehittää. Mallin testaaminen käytännössä jää opinnäytetyön jälkeiseen aikaan, koska tällä hetkellä ei ole käynnissä uuden ohjelmakauden hankkeita, jotka edellyttäisivät tosiasiallisten kustannusten raportointia rahoittajalle kirjanpidon raportilla. Hankehenkilöstön perehdyttämisen parantamiseksi esitetään talousasioiden aloituspalaverin pitämistä uusien työntekijöiden aloittaessa. Opinnäytetyön tuloksena toteutettiin aloituspalaveria varten laadittu asialista, jossa on pyritty huomioimaan olennaiset talouden hallintaan ja seurantaan liittyvät asiakokonaisuudet.
