ChatGPT lukivaikeuden apuvälineenä opiskelussa
Kajula, Henri (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938569
Tiivistelmä
Luku- ja kirjoitusvaikeus eli lukivaikeus on erityinen oppimisvaikeus, joka on alkuperältään neurobiologinen. Lukivaikeus koskee arviolta 5–10 prosenttia ikäluokasta ja opiskelijat, jotka ovat ilmoittaneet korkeakoululle lukivaikeudesta jättävät opinnot kesken tilastollisesti enemmän kuin muut opiskelijat. ChatGPT on OpenAI:n kehittämä chattibotti, joka on rakennettu GPT-kielimallin päälle. ChatGPT soveltuu keskustelun lisäksi toimimaan virtuaalisena avustajana. Tämän työn tavoitteena oli tutkia tekoälyä ja lukivaikeutta, sekä kuinka ChatGPT:tä voi käyttää apuvälineenä opiskelussa lukivaikeuden ilmenemismuotojen lievittämisessä.
Työssä kerättiin tietoa kirjallisuudesta ja verkkosivuilta. Tutkimusta tehtiin tekoälyn määritelmään ja käyttötapoihin, ChatGPT:hen, sekä lukivaikeuteen ja sen ilmenemismuotoihin. Tutkimuksen keskeisenä osana oli muodostaa käyttötapauksia perustuen tutkimukseen lukivaikeuden ilmenemismuodoista. Käyttötapauksiksi nousivat tekstin muotoilu helpommin ymmärrettävään muotoon, kirjoitusvirheiden korjaaminen sekä kieliopin korjaaminen. ChatGPT:lle syötettiin näihin käyttötapauksiin sopivia syötteitä ja tutkittiin kuinka tulokset soveltuvat käyttöön. Syötteet tuotettiin osana tutkimusta perustuen tutkimukseen lukivaikeudesta.
ChatGPT suoriutui käyttötapauksista hyvin. Kieliopin ja kirjoitusvirheiden korjaamisessa se oli erinomainen ja tekstin muotoilussa helpommin ymmärrettävämpään muotoon se suoriutui kohtalaisesti. ChatGPT soveltuu tämän tutkimuksen perusteella apuvälineeksi lukivaikeuksien ilmenemismuotojen lievittämiseen erinomaisesti, etenkin kun sitä käytetään vain tekstin korjaamiseen, eikä muotoiluun.
Tulevaisuuden tutkimusta varten tutkimukseen voisi tuoda testiryhmän, johon kuuluisi henkilöitä, joilla on lukivaikeus. Testiryhmän avulla voisi tuottaa laajempia käyttötapauksia ChatGPT:lle ja testiryhmä voisi antaa palautetta, kuinka paljon tästä käytöstä oli heille apua. Tutkimusta voisi myös tehdä siihen, kuinka ChatGPT:n tulosteet voivat muuttua, vaikka syöte olisi sama eri testeissä.
Työssä kerättiin tietoa kirjallisuudesta ja verkkosivuilta. Tutkimusta tehtiin tekoälyn määritelmään ja käyttötapoihin, ChatGPT:hen, sekä lukivaikeuteen ja sen ilmenemismuotoihin. Tutkimuksen keskeisenä osana oli muodostaa käyttötapauksia perustuen tutkimukseen lukivaikeuden ilmenemismuodoista. Käyttötapauksiksi nousivat tekstin muotoilu helpommin ymmärrettävään muotoon, kirjoitusvirheiden korjaaminen sekä kieliopin korjaaminen. ChatGPT:lle syötettiin näihin käyttötapauksiin sopivia syötteitä ja tutkittiin kuinka tulokset soveltuvat käyttöön. Syötteet tuotettiin osana tutkimusta perustuen tutkimukseen lukivaikeudesta.
ChatGPT suoriutui käyttötapauksista hyvin. Kieliopin ja kirjoitusvirheiden korjaamisessa se oli erinomainen ja tekstin muotoilussa helpommin ymmärrettävämpään muotoon se suoriutui kohtalaisesti. ChatGPT soveltuu tämän tutkimuksen perusteella apuvälineeksi lukivaikeuksien ilmenemismuotojen lievittämiseen erinomaisesti, etenkin kun sitä käytetään vain tekstin korjaamiseen, eikä muotoiluun.
Tulevaisuuden tutkimusta varten tutkimukseen voisi tuoda testiryhmän, johon kuuluisi henkilöitä, joilla on lukivaikeus. Testiryhmän avulla voisi tuottaa laajempia käyttötapauksia ChatGPT:lle ja testiryhmä voisi antaa palautetta, kuinka paljon tästä käytöstä oli heille apua. Tutkimusta voisi myös tehdä siihen, kuinka ChatGPT:n tulosteet voivat muuttua, vaikka syöte olisi sama eri testeissä.