Digitalisaation ja teknologian positiiviset ja negatiiviset vaikutukset hoitotyöhön : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Allén, Janette; Hujanen, Siru (2023)
Allén, Janette
Hujanen, Siru
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401041043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401041043
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata digitalisaation ja teknologian positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia hoitotyöhön. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoa digitalisaation ja teknologian positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista hoitotyöhön. Opinnäytetyössä aihetta tarkastellaan pääosin terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta, sekä osittain asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat, mitä positiivisia vaikutuksia digitalisaatio ja teknologia ovat tuoneet hoitotyöhön, ja mitä negatiivisia vaikutuksia digitalisaatio ja teknologia ovat tuoneet hoitotyöhön?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja tiedonhaussa käytettiin kansainvälisiä Cinahl, ProQuest ja PubMed tietokantoja. Opinnäytetyöhön valikoitui kolmetoista (13) alkuperäistä tutkimusartikkelia, jotka kaikki olivat kansainvälisiä. Aineisto käsitteli terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä teknologian käyttämisestä hoitotyön tukena, potilaiden kokemuksia teknologian käyttämisestä hoidon tukena, sekä digitalisaation tuomia vaikutuksia hoitotyöhön. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä, joka koostuu redusoinnista, klusteroinnista, ja abstrahoinnista.
Etäpalveluiden ja videoteknologian, sekä mobiiliteknologian ja terveyssovellusten käyttäminen on nopeuttanut ja helpottanut hoitoon pääsyä. Elektronisten lääkeannostelijoiden avulla on saatu myönteisiä tuloksia lääkitysturvallisuuden toteutumisesta, sekä lääkityksen noudattamisesta ja hallinnasta. Näin ollen se on lisännyt käyttäjänsä omatoimisuutta ja itsenäisyyttä, sekä itsemääräämisoikeuden toteutumista. Avustavan robotiikan, elektronisten lääkeannostelijoiden ja etäpalveluiden käyttäminen voi vähentää asiakkaan sosiaalisia kontakteja, sekä lisätä eristäytyneisyyttä. Vaikka hyvinvointiteknologian käyttäminen hoitotyön tukena voi parantaa hoidon laatua, kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen väheneminen voi kuitenkin vähentää terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutuksen laatua, mikä voi vaikuttaa heikentävästi terveydenhuollon ammattilaisen kykyyn tarjota laadukasta hoitoa. Kirjallisuuskatsausten tuloksissa korostetaan, että hyvinvointiteknologian käyttäminen ei korvaa terveydenhuollon ammattilaiselta saatua fyysistä ja sosiaalista tukea. Tuloksissa ilmenee, että hyvinvointiteknologian ja etäpalveluiden käyttöönoton ja käyttämisen vaikeudet ovat yleisiä niin terveydenhuollon ammattilaisilla, kuin asiakkaillakin. Jotta hyvinvointiteknologian käyttämisen hyödyt tulevat hoitotyössä esille, tarvitaan niiden käyttämiseksi hyvä perehdytys ja koulutus.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa erilaisia teknologisia tai teknologiaan ja digitalisaatioon liittyviä ratkaisuja hoitoalalle. Huomioimalla digitalisaation ja teknologian tuomia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia hoitotyöhön, voidaan suunnitella entistä parempia ratkaisuja hoitotyön tueksi, sekä välttää hoitotyötä haittaavia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja tiedonhaussa käytettiin kansainvälisiä Cinahl, ProQuest ja PubMed tietokantoja. Opinnäytetyöhön valikoitui kolmetoista (13) alkuperäistä tutkimusartikkelia, jotka kaikki olivat kansainvälisiä. Aineisto käsitteli terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä teknologian käyttämisestä hoitotyön tukena, potilaiden kokemuksia teknologian käyttämisestä hoidon tukena, sekä digitalisaation tuomia vaikutuksia hoitotyöhön. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä, joka koostuu redusoinnista, klusteroinnista, ja abstrahoinnista.
Etäpalveluiden ja videoteknologian, sekä mobiiliteknologian ja terveyssovellusten käyttäminen on nopeuttanut ja helpottanut hoitoon pääsyä. Elektronisten lääkeannostelijoiden avulla on saatu myönteisiä tuloksia lääkitysturvallisuuden toteutumisesta, sekä lääkityksen noudattamisesta ja hallinnasta. Näin ollen se on lisännyt käyttäjänsä omatoimisuutta ja itsenäisyyttä, sekä itsemääräämisoikeuden toteutumista. Avustavan robotiikan, elektronisten lääkeannostelijoiden ja etäpalveluiden käyttäminen voi vähentää asiakkaan sosiaalisia kontakteja, sekä lisätä eristäytyneisyyttä. Vaikka hyvinvointiteknologian käyttäminen hoitotyön tukena voi parantaa hoidon laatua, kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen väheneminen voi kuitenkin vähentää terveydenhuollon ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutuksen laatua, mikä voi vaikuttaa heikentävästi terveydenhuollon ammattilaisen kykyyn tarjota laadukasta hoitoa. Kirjallisuuskatsausten tuloksissa korostetaan, että hyvinvointiteknologian käyttäminen ei korvaa terveydenhuollon ammattilaiselta saatua fyysistä ja sosiaalista tukea. Tuloksissa ilmenee, että hyvinvointiteknologian ja etäpalveluiden käyttöönoton ja käyttämisen vaikeudet ovat yleisiä niin terveydenhuollon ammattilaisilla, kuin asiakkaillakin. Jotta hyvinvointiteknologian käyttämisen hyödyt tulevat hoitotyössä esille, tarvitaan niiden käyttämiseksi hyvä perehdytys ja koulutus.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa erilaisia teknologisia tai teknologiaan ja digitalisaatioon liittyviä ratkaisuja hoitoalalle. Huomioimalla digitalisaation ja teknologian tuomia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia hoitotyöhön, voidaan suunnitella entistä parempia ratkaisuja hoitotyön tueksi, sekä välttää hoitotyötä haittaavia tekijöitä.