Vauvan kireä kielijänne : oireita ja hoitomahdollisuuksia moniammatillisesta näkökulmasta
Koivuranta, Satu; Räsänen, Lotta (2023)
Koivuranta, Satu
Räsänen, Lotta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401081120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401081120
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ajankohtaista tietoa vauvan kireän kielijänteen oireista ja hoitomahdollisuuksista moniammatillisesta näkökulmasta. Opinnäytetyömme tavoite oli jakaa tietoa kireän kielijänteen oireista sekä hoitomahdollisuuksista moniammatillisesta näkökulmasta sekä edistää osteopaattien, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärien sekä imetysohjaajien välistä yhteistyötä. Tuotoksena tehtiin A3 kokoinen infograafi, joka jaettiin Facebookin ”vauvan kireä kielijänne tukiryhmään”.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin strukturoimatonta teemahaastattelua. Haastateltaviksi valikoitui harkinnanvaraisesti 4 osteopaattia, yksi imetysohjaaja ja yksi korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkäri.
Tulosten mukaan kireä kielijänne oireilee usein muun muassa imetyksen ja syömisen haasteita, vatsavaivoina ja refluksioireiluina. Äiti saattaa myös kärsiä imetyskivusta. Lisäksi kireän kielijänteen omaavilla vauvoilla voi esiintyä kehon toispuoleisuuksia ja kireystiloja sekä pään alueen epäsymmetriaa. Kireä kielijänne voi myös johtaa korkeaan kitalaen muodostumiseen, sillä kieli ei yletä luomaan alipainetta suulakeen.
Tulosten mukaan kireän kielijänteen tutkimisessa ja hoidossa huomioidaan muun muassa suun alue, purentalihakset, leukanivel, hermosto sekä pään ja niskan alue. Lisäksi imetyksen havainnointi ja koko kehon hoitaminen on tärkeää.
Tulosten mukaan tulevaisuudessa olisi optimaalista, jos eri ammattikunnat toimisivat yhdessä samoissa tiloissa hoitaen kireän kielijänteen omaavia asiakkaita.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin strukturoimatonta teemahaastattelua. Haastateltaviksi valikoitui harkinnanvaraisesti 4 osteopaattia, yksi imetysohjaaja ja yksi korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkäri.
Tulosten mukaan kireä kielijänne oireilee usein muun muassa imetyksen ja syömisen haasteita, vatsavaivoina ja refluksioireiluina. Äiti saattaa myös kärsiä imetyskivusta. Lisäksi kireän kielijänteen omaavilla vauvoilla voi esiintyä kehon toispuoleisuuksia ja kireystiloja sekä pään alueen epäsymmetriaa. Kireä kielijänne voi myös johtaa korkeaan kitalaen muodostumiseen, sillä kieli ei yletä luomaan alipainetta suulakeen.
Tulosten mukaan kireän kielijänteen tutkimisessa ja hoidossa huomioidaan muun muassa suun alue, purentalihakset, leukanivel, hermosto sekä pään ja niskan alue. Lisäksi imetyksen havainnointi ja koko kehon hoitaminen on tärkeää.
Tulosten mukaan tulevaisuudessa olisi optimaalista, jos eri ammattikunnat toimisivat yhdessä samoissa tiloissa hoitaen kireän kielijänteen omaavia asiakkaita.