P. Ostreatus-, P. Citrinopileatus- ja L. Edodes -sienen kasvatus polyeteenisubstraateissa
Hytönen, Samuel (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401081148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401081148
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Kaikki muovi kiertää -hankkeelle. Työn tavoitteena oli pilotoida kasvatussysteemi sienille ja tutkia sienen kasvua polyeteenisubstraatissa sekä tutkia vaikuttaako sienen kasvatus polyeteenin rakenteeseen millään tavalla.
Työssä käytetiin kolmea sienilajia: P. Ostreatus, P. Citrinopileatus ja L. Edodes. Sienet laitettiin kasvamaan kolmeen erilaiseen kasvatussubstraattiin: kontrollisubstraattiin, joka sisälsi vain olkipellettejä, polyeteenijauhesubstraattiin, joka sisälsi granuloitua polyeteeniä (HD-PE) ja olkipellettejä, sekä muovisuikalesubstraatti (LD-PE), joka sisälsi jätesäkistä leikattuja muovisuikaleita ja olkipellettejä.
Kasvatuspusseja pidettiin ensin pimeässä kasvatusteltassa ja tämän aikana mitattiin kasvatusteltan suhteellista ilmankosteutta (RH%) ja lämpötilaa (°C) sekä mitattiin kasvatuspussien massoja viikoittain kuukauden ajan. Rihmaston muodostumisen jälkeen kasvatuspussit asetettiin valoisampaan tilaan kasvamaan vielä kuukaudeksi sieniosan muodostumista varten.
Mikroskopoinnilla selvitettiin rihmaston aiheuttamia muutoksia muovisuikaleen pinnassa. Tarkoitus oli tutkia, oliko muovin rakenteeseen tullut reikiä tai muuta muutoksia kahden kuukauden kasvatusperiodin aikana. FTIR-analyyseillä selvitettiin mahdollisia sisäisiä muutoksia muovisuikaleiden rakenteessa.
Kasvatusteltan lämpötila pysyi tasaisena koko rihmaston kasvatusten ajan, vaihdellen 22–23°C. Ilman suhteellinen kosteus vaihteli 50–70 RH%. Rihmasto kasvoi onnistuneesti muovisuikaleiden rakenteessa, mutta sekä mikroskoopilla, että FTIR-analyyseillä ei huomattu muutoksia muovin rakenteeseen. Vain yhdestä substraatista (PE-jauhe ja olkipelletit) saatiin kasvatettua onnistuneesti sieniosa. Tulokset osoittivat, että sienien kasvattaminen muovisubstraatissa on mahdollista oikeissa olosuhteissa. Kasvatuspussit toimivat hyvin sienirihmastojen kasvatuksessa. Niiden helppo siirrettävyys ja muokattavuus teki niistä hyvät alustat sienien kasvattamiseen.
Työssä käytetiin kolmea sienilajia: P. Ostreatus, P. Citrinopileatus ja L. Edodes. Sienet laitettiin kasvamaan kolmeen erilaiseen kasvatussubstraattiin: kontrollisubstraattiin, joka sisälsi vain olkipellettejä, polyeteenijauhesubstraattiin, joka sisälsi granuloitua polyeteeniä (HD-PE) ja olkipellettejä, sekä muovisuikalesubstraatti (LD-PE), joka sisälsi jätesäkistä leikattuja muovisuikaleita ja olkipellettejä.
Kasvatuspusseja pidettiin ensin pimeässä kasvatusteltassa ja tämän aikana mitattiin kasvatusteltan suhteellista ilmankosteutta (RH%) ja lämpötilaa (°C) sekä mitattiin kasvatuspussien massoja viikoittain kuukauden ajan. Rihmaston muodostumisen jälkeen kasvatuspussit asetettiin valoisampaan tilaan kasvamaan vielä kuukaudeksi sieniosan muodostumista varten.
Mikroskopoinnilla selvitettiin rihmaston aiheuttamia muutoksia muovisuikaleen pinnassa. Tarkoitus oli tutkia, oliko muovin rakenteeseen tullut reikiä tai muuta muutoksia kahden kuukauden kasvatusperiodin aikana. FTIR-analyyseillä selvitettiin mahdollisia sisäisiä muutoksia muovisuikaleiden rakenteessa.
Kasvatusteltan lämpötila pysyi tasaisena koko rihmaston kasvatusten ajan, vaihdellen 22–23°C. Ilman suhteellinen kosteus vaihteli 50–70 RH%. Rihmasto kasvoi onnistuneesti muovisuikaleiden rakenteessa, mutta sekä mikroskoopilla, että FTIR-analyyseillä ei huomattu muutoksia muovin rakenteeseen. Vain yhdestä substraatista (PE-jauhe ja olkipelletit) saatiin kasvatettua onnistuneesti sieniosa. Tulokset osoittivat, että sienien kasvattaminen muovisubstraatissa on mahdollista oikeissa olosuhteissa. Kasvatuspussit toimivat hyvin sienirihmastojen kasvatuksessa. Niiden helppo siirrettävyys ja muokattavuus teki niistä hyvät alustat sienien kasvattamiseen.