Puolustusministeriön harjoitteluprosessin nykytila ja kehittäminen

Abstract

Työharjoittelujaksot ja työssä oppiminen on monella opiskelijalle tärkeä osa opintoja. Työharjoittelut tarjoavat myös organisaatioille mahdollisuuden oppia ja toimivat yhtenä rekrytointikanavana. Puolustusministeriössä opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittaa vuosittain noin 15-20 ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijaa. Harjoittelijat ovat kiinteä ja tärkeä osa henkilöstöä ja prosessit työharjoitteluiden osalta ovat melko vakiintuneita.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten puolustusministeriön harjoitteluprosessia ja harjoittelijoiden perehdytystä voitaisiin kehittää paremmin harjoittelijoiden toiveita ja tarpeita vastaavaksi sekä puolustusministeriön työantajabrändiä tukevaksi. Tutkimus oli rajattu koskemaan työharjoitteluprosessin perehdytysvaihetta, johon sisältyivät rekrytointi- ja valintaprosessi, vastaanotto ja organisaation tutustuminen, virkasuhdeasioiden perehdytys sekä työhönopastus. Lisäksi tutkittiin työharjoittelijoiden harjoittelijakokemusta sekä harjoittelijoiden käsitystä puolustusministeriön työnantajabrändistä.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin perehdytyksen ja työssä oppimisen kokonaisuuksia. Perehdytyksen osalta paneuduttiin perehdytysprosessin eri vaiheisiin, perehdytyksen merkitykseen työelämässä, hyvän perehdytyksen ja perehdyttäjän ominaisuuksiin sekä perehdytykseen muuttuvassa työelämässä. Työssä oppimisen osalta perehdyttiin työssä oppimisen ja työharjoitteluiden merkitykseen, työssä oppimiseen perehdytyksen kontekstina sekä työnantajabrändiin ja työntekijäkokemukseen työssä oppijan näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena syksyllä 2023. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja niiden perusteella muodostettiin kehitysehdotuksia.

Tutkimuksen tulosten mukaan kokemukset puolustusministeriön harjoitteluprosessista ja harjoittelijoiden perehdytyksestä ovat pääosin hyviä. Positiivisia mainintoja sai erityisesti ihmisiin tutustuminen ja sosiaalisten suhteiden luominen, selkeät työtehtävät, toimivat työvälineet, työpaikalla toteutettu HR-perehdytys sekä tuen saaminen monelta eri henkilöltä ja mahdollisuus kysyä kaikesta. Kaikki haastatellut olivat valmiita suosittelemaan harjoittelua puolustusministeriössä ja osa heistä oli kiinnostunut myös työskentelystä organisaatiossa harjoittelun jälkeen tai myöhemmin. Mielikuva työnantajasta ja työpaikasta oli harjoittelun myötä muuttunut paremmaksi.

Kehitysehdotuksina tutkimuksessa nousi esiin tiiviimpi yhteydenpito organisaation ja valitun henkilön välillä rekrytointivaiheessa, lisätiedon tarjoaminen valtionhallinnon nimitysprosessista ja virkasuhteista, perehdytyksen suunnitelmallisuuden kehittäminen erityisesti siitä näkökulmasta, ettei kiire vaikuta perehdytyskokemukseen tai työtehtäviin, sekä organisaation tavoitteiden, arvojen ja tehtävien perehdyttäminen aiempaa vahvemmin.