Ketterä yhteiskehittäminen asuntotuotekehityksessä
Lepistö, Sonja (2023)
Lepistö, Sonja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401151417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401151417
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuvaa ketterän yhteiskehittämisen prosessin luomista työelämälähtöisenä toimeksiantona. Tavoitteena oli kehittää toimintatapoja asuntotuotteen ja asumiskokemuksen kehittämiseksi. Ratkaisu luotiin Skanska Kotien asuntotuotekehitykselle, joka halusi rikastuttaa kehitystoimintaansa muotoiluajattelulla ja -keinoilla, joka edistäisi systeemistä lähestymistapaa, ketteryyttä ja yhteistyötä tärkeänä osana tuotekehitystä.
Työssä perehdyttiin muotoiluajatteluun, palvelumuotoiluun, muotoiluun kehitysprosessina, ketterään ajattelutapaan ja yhteiskehittämiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääasiassa osallistuvaa havainnointia ja haastattelua. Kerättyä tietoa ja löydöksiä analysoitiin erilaisin muotoilumenetelmin. Suunnittelun pohjaksi ne kiteytettiin suunnitteluajureiksi, joita käytettiin ideoinnin ja konseptoinnin pohjana. Tuloksissa selvisi, että oli tarve vakioidulle yhteiselle prosessille, joka tukisi käyttäjää sen läpiviennissä. Samalla toimintatavan tulisi tukea sitä, että läpi prosessin huomioidaan sekä käyttäjälähtöisyys, tekninen toteutettavuus että liiketoimintalähtöisyys.
Ratkaisu muotoutui iteratiivisesti prosessin kautta, joka sisälsi ratkaisun osien testausta ja prototypiointia. Tuloksena on design sprinttiin pohjautuva kehitysprosessi. Se sisältää työkaluja ja menetelmiä käytettäväksi sprintin eri vaiheissa. Prosessia seuraamalla toimeksiantaja voi johtaa ketteriä ja yhteiskehittämistä hyödyntäviä kehitysprojekteja järjestelmällisellä ja tehokkaalla tavalla, joka tukee innovointia, tulevaisuuskeskeistä ajattelutapaa ja yhteistyötä.
Työssä perehdyttiin muotoiluajatteluun, palvelumuotoiluun, muotoiluun kehitysprosessina, ketterään ajattelutapaan ja yhteiskehittämiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääasiassa osallistuvaa havainnointia ja haastattelua. Kerättyä tietoa ja löydöksiä analysoitiin erilaisin muotoilumenetelmin. Suunnittelun pohjaksi ne kiteytettiin suunnitteluajureiksi, joita käytettiin ideoinnin ja konseptoinnin pohjana. Tuloksissa selvisi, että oli tarve vakioidulle yhteiselle prosessille, joka tukisi käyttäjää sen läpiviennissä. Samalla toimintatavan tulisi tukea sitä, että läpi prosessin huomioidaan sekä käyttäjälähtöisyys, tekninen toteutettavuus että liiketoimintalähtöisyys.
Ratkaisu muotoutui iteratiivisesti prosessin kautta, joka sisälsi ratkaisun osien testausta ja prototypiointia. Tuloksena on design sprinttiin pohjautuva kehitysprosessi. Se sisältää työkaluja ja menetelmiä käytettäväksi sprintin eri vaiheissa. Prosessia seuraamalla toimeksiantaja voi johtaa ketteriä ja yhteiskehittämistä hyödyntäviä kehitysprojekteja järjestelmällisellä ja tehokkaalla tavalla, joka tukee innovointia, tulevaisuuskeskeistä ajattelutapaa ja yhteistyötä.