Kätilöiden kokemuksia vesisynnytysten hoitamisesta sairaaloissa
Annala, Taru; Kyllönen, Vilma; Nikula, Essi (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401171477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401171477
Tiivistelmä
Vettä voi käyttää synnytyksessä lääkkeettömänä kivunlievityskeinona niin avautumisvaiheessa kuin myös ponnistusvaiheessakin. Vesisynnytyksestä puhuttaessa synnyttäjä on ponnistusvaiheen aikana vedessä ja lapsi syntyy veden alle. Veteen synnyttäminen on turvallista tiettyjen kriteerien täyttyessä. Vesisynnytykset ovat vuosien 2017–2020 aikana tulleet monissa suomalaisissa synnytyssairaaloissa yhdeksi vaihtoehtoiseksi tavaksi synnyttää. Koska kiinnostus vesisynnytyksiin on kasvanut ja niiden mahdollisuus sairaaloissa lisääntynyt vasta viime vuosina, on Suomessa tehty hyvin vähän tutkimuksia liittyen kätilöiden kokemuksiin vesisynnytysten hoitamisesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kätilöiden kokemuksia vesisynnytysten hoitamisesta sairaaloissa. Tavoitteena oli saada tietoa ja lisätä ymmärrystä kätilöiden kokemuksista vesisynnytysten hoitamisesta sairaaloissa sekä opiskelijoiden että kätilötyön tueksi hoitotyön käytäntöön. Toteutimme tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kätilöt, jotka ovat työssään hoitaneet vesisynnytyksiä sairaaloissa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla, jotka toteutettiin etäyhteydellä Zoomin välityksellä. Haastateltavat haettiin Suomen Kätilöliitto ry:n yksityisen Facebook-ryhmän kautta. Aineiston analyysissä käytimme induktiivista sisällön analyysiä.
Tutkimuksemme tuloksissa selvisi, että kätilöiden kokemukset vesisynnytyksistä ovat pääasiassa positiivisia. Kätilöt kertoivat vesisynnytyksien olevan kauniita, äitejä voimaannuttavia ja useimmiten luonnollisesti eteneviä synnytyksiä. Heidän mukaansa vesisynnytysten hoitaminen vaatii kätilöltä taitoa seurata tilanteen etenemistä sivusta ja antaa synnytyksen edetä omalla painollaan. Kätilöt ovat aina hyvin valmistautuneita myös hätätilanteita varten, mutta tutkimustulostemme mukaan niitä tulee erittäin harvoin vesisynnytyksissä vastaan. Kehitettävää vesisynnytyksissä kätilöiden mukaan on sikiön sydämen sykettä seuraavissa laitteissa sekä itse ammeissa. Myös vesisynnytyskriteereissä, jotka rajaavat vesisynnytyksistä pois riskiraskaudet, kätilöt toivovat yhtenäisempää linjaa Suomen eri synnytyssairaaloiden kesken. Kätilön työergonomia koettiin vesisynnytyksissä haasteeksi, mutta tähän pystytään hyvin vaikuttamaan esimerkiksi ammeiden suunnittelulla. Kätilöt toivoisivat vesisynnytyksien saavan enemmän julkisuutta ja sen myötä positiivisen asennoitumisen lisääntyvän niitä kohtaan sekä synnyttäjien että kätilöiden keskuudessa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella on mahdollista kehittää kätilöiden osaamista ja asenteita vesisynnytyksiin. Työ antoi kattavasti näkemyksiä vesisynnytysten hoitamisesta sairaaloissa. Kuitenkin vesisynnytyksiä hoidetaan myös kotioloissa. Olisi siis hyvä saada lisätietoa siitä, miten vesisynnytysten hoitaminen kotioloissa koetaan ja miten vesisynnytysten hoitaminen kotioloissa eroaa sairaalasynnytyksistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kätilöiden kokemuksia vesisynnytysten hoitamisesta sairaaloissa. Tavoitteena oli saada tietoa ja lisätä ymmärrystä kätilöiden kokemuksista vesisynnytysten hoitamisesta sairaaloissa sekä opiskelijoiden että kätilötyön tueksi hoitotyön käytäntöön. Toteutimme tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kätilöt, jotka ovat työssään hoitaneet vesisynnytyksiä sairaaloissa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla, jotka toteutettiin etäyhteydellä Zoomin välityksellä. Haastateltavat haettiin Suomen Kätilöliitto ry:n yksityisen Facebook-ryhmän kautta. Aineiston analyysissä käytimme induktiivista sisällön analyysiä.
Tutkimuksemme tuloksissa selvisi, että kätilöiden kokemukset vesisynnytyksistä ovat pääasiassa positiivisia. Kätilöt kertoivat vesisynnytyksien olevan kauniita, äitejä voimaannuttavia ja useimmiten luonnollisesti eteneviä synnytyksiä. Heidän mukaansa vesisynnytysten hoitaminen vaatii kätilöltä taitoa seurata tilanteen etenemistä sivusta ja antaa synnytyksen edetä omalla painollaan. Kätilöt ovat aina hyvin valmistautuneita myös hätätilanteita varten, mutta tutkimustulostemme mukaan niitä tulee erittäin harvoin vesisynnytyksissä vastaan. Kehitettävää vesisynnytyksissä kätilöiden mukaan on sikiön sydämen sykettä seuraavissa laitteissa sekä itse ammeissa. Myös vesisynnytyskriteereissä, jotka rajaavat vesisynnytyksistä pois riskiraskaudet, kätilöt toivovat yhtenäisempää linjaa Suomen eri synnytyssairaaloiden kesken. Kätilön työergonomia koettiin vesisynnytyksissä haasteeksi, mutta tähän pystytään hyvin vaikuttamaan esimerkiksi ammeiden suunnittelulla. Kätilöt toivoisivat vesisynnytyksien saavan enemmän julkisuutta ja sen myötä positiivisen asennoitumisen lisääntyvän niitä kohtaan sekä synnyttäjien että kätilöiden keskuudessa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella on mahdollista kehittää kätilöiden osaamista ja asenteita vesisynnytyksiin. Työ antoi kattavasti näkemyksiä vesisynnytysten hoitamisesta sairaaloissa. Kuitenkin vesisynnytyksiä hoidetaan myös kotioloissa. Olisi siis hyvä saada lisätietoa siitä, miten vesisynnytysten hoitaminen kotioloissa koetaan ja miten vesisynnytysten hoitaminen kotioloissa eroaa sairaalasynnytyksistä.