Lypsylehmien ruokinnan ja hedelmällisyyden yhteys: kuuden hypoteesin testaus ruokinnan- ja tuotosseurannan aineistolla

Abstract

Avaintekijöitä maidontuotannon kannattavuuteen on useita. Kaksi merkittävää avaintekijää ovat lehmien onnistunut ruokinta sekä hyvä hedelmällisyys. Monissa aiemmissa tutkimuksissa lehmien ruokinnalla on havaittu olevan yhteyttä hedelmällisyyteen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko seurantalaskelman tuloksista löytää syitä heikompaan hedelmällisyyteen. Tavoitteena oli selvittää, löytyykö lypsylehmien ruokinnalla ja hedelmällisyydellä yhteyksiä ruokinnan seurantalaskelmissa ja tuotosseurannassa. Työn teoriaosuudessa perehdyttiin lehmien ruokintaan ja hedelmällisyyteen. Toimeksiantajana työssä toimii ProAgria Keskusten Liitto, jolta myös saatiin aineisto. Alkuperäinen rajaamaton aineisto koostui 212 tilan yli 5 000 seurantalaskelmasta sekä näiden tilojen tuotosseurannasta saatavista hedelmällisyystiedoista. Tutkimus oli muodoltaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Teorian perusteella on määritelty neljä teoreettista hypoteesia, ja lisäksi on kaksi empiiristä hypoteesia. Tutkimuksessa selvitettiin, toteutuvatko nämä hypoteesit tässä aineistossa. Teoreettisista hypoteeseista kaksi ensimmäistä liittyivät ruokinnan energiatason ja hedelmällisyyden yhteyteen. Tutkimuksessa selvitettiin, onko ruokinnan korkeampi korjaamaton energia yhteydessä alhaisempaan siemennyksiä/poikiminen-arvoon sekä onko korkealla rasva-valkuaissuhteella yhteyttä korkeampaan siemennyksiä/poikiminen-arvoon. Kolmas hypoteesi liittyi valkuaisen yliruokintaan. Tutkimuksessa selvitettiin, onko maidon korkea ureapitoisuus yhteydessä heikompaan hedelmällisyyteen. Neljäs ja viimeinen teoriaan pohjautuva hypoteesi koski ruokinnan optimaalisen Ca-P-suhteen yhteyttä parempaan hedelmällisyyteen. Empiirisiä hypoteeseja olivat ruokinnan matalan magnesiumtason yhteys heikompaan hedelmällisyyteen sekä suositusten mukaisen, mutta matalan kuparin yhteys heikompaan hedelmällisyyteen.

Tutkimuksessa tilat jaettiin siemennyksiä/poikiminen-arvon mukaan kolmeen eri ryhmään, joita tutkimuksissa kutsuttiin eri hedelmällisyysluokiksi. Hyvän hedelmällisyyden luokkaan kuuluvien tilojen siemennyksiä/poikiminen-arvo oli alle 1,77. Keskimääräisen hedelmällisyyden luokassa siemennyksiä/poikiminen-arvo oli 1,77–2,0. Heikon hedelmällisyyden luokassa siemennyksiä yhtä poikimista kohden tarvittiin yli 2. Tuloksissa saatiin selville, että kaikki teoriaan pohjautuvat hypoteesit pitivät paikkaansa. Energialla, valkuaisella ja Ca-P-suhteella oli kaikilla vaikutusta hedelmällisyyteen. Empiirisistä hypoteeseista kupariin liittyvä hypoteesi piti paikkansa: ruokinnan matala kupari heikensi hedelmällisyyttä. Magnesiumilla ei vaikuttanut olevan yhteyttä hedelmällisyyteen ainakaan sillä tavoin kuin oletettiin. Tutkimuksessa käytetyt ruokinnan tiedot olivat keskiarvoja kaikkien laskelmapäivänä lypsyssä olleiden lehmien ruokinnasta. Tässä tutkimuksessa ei siis verrattu alkulypsykauden ruokintaa hedelmällisyyteen, mikä voisi olla paljon antoisampaa. Jotta kuitenkin juuri siemennettävien lehmien ruokintaa voitaisiin seurata, täytyisi KarjaKompassin ryhmittelymahdollisuutta hyödyntää myös seurantalaskelman teossa. Aluksi se vaatii vähän enemmän työtä, mutta kehittämistarpeita etsittäessä alkulypsykauden ryhmän tietojen eriyttäminen olisi hyvä ottaa huomioon ja jopa yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan siis käyttää hyödyksi KarjaKompassin ja siitä saatavien tietojen kehittämiseen. Hyviä jatkotutkimuskohteita ruokinnan ja hedelmällisyyden yhteydestä olisivat nimenomaan orgaanisten hivenaineiden määrä ruokinnassa sekä kivennäisaineiden keskinäisten suhteiden vaikutus hedelmällisyyteen.

Abstract

There are several key factors for the profitability of milk production. Two significant key factors are successful feeding of cows and good fertility. Many previous studies have found a link between cow feeding and fertility.

The purpose of the study was to find out whether the results of the follow-up calculation can find reasons for lower fertility. The goal was to find out if there are connections between feeding dairy cows and fertility in feeding monitoring calculations and output monitoring. In the theoretical part of the work, we learned about cow feeding and fertility. Association of ProAgria Centres was the client for the work, from which the material was also obtained. The original unlimited data consisted of more than 5,000 monitoring calculations of 212 farms and the fertility data obtained from the output monitoring of these farms. The form of the study was a quantitative study. Based on the theory, four theoretical hypotheses were defined, and there were also two empirical hypotheses. The study investigated whether these hypotheses were realized in this material. The first two of the theoretical hypotheses were related to the connection between the energy level of feeding and fertility. The study investigated whether higher uncorrected energy in feeding was related to lower insemination/calving value and whether a high fat-to-protein ratio was related to higher insemination/calving value. The third hypothesis was related to protein overfeeding. The study investigated whether the high urea content of milk was connected to lower fertility. The fourth and last theory-based hypothesis concerned the connection of optimal Ca-P ratio of feeding with better fertility. Empirical hypotheses were the connection of a low magnesium level in feeding with lower fertility and the connection of recommended but low copper with lower fertility.

In the study, farms were divided according to the insemination/calving value into three different groups, which were called different fertility classes in the studies. The insemination/calving value of the farms belonging to the category of good fertility was less than 1.77. In the category of average fertility, the insemination/calving value was 1.77–2.0. In the category of low fertility, more than 2 inseminations per calving were needed.

The results revealed that all hypotheses based on the theory were true. Energy, protein and Ca-P ratio all influenced fertility. Among the empirical hypotheses, the copper-related hypothesis was correct: low copper in the diet reduced fertility. Magnesium did not seem to be related to fertility, at least not in the way that was assumed. The feeding data used in the study were averages of the feeding of all milking cows on the calculation day. This study therefore did not compare early lactation feeding with fertility, which could be much more rewarding. However, in order to be able to monitor the feeding of cows that have just been inseminated, the grouping option of KarjaKompassi would have to be used in the monitoring calculation as well. At first it will require a little more work, but when looking for development needs, it would be good to consider the differentiation of the data of the early milking season group and even make it a single development target. The results of this study can therefore be used for the development of KarjaKompassi and the information obtained from it. Good subjects for further research on the connection between feeding and fertility would be specifically the amount of organic trace elements in feeding and the effect of the interrelationships of minerals on fertility.