Bitumin hajuhaitat asfalttiteollisuudessa
Lähdesniemi, Nico (2024)
Lähdesniemi, Nico
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401201601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401201601
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Peab Industri Oy, ja työ käsittelee asfaltin, erityisesti bitumin hajuhaittoja. Työn laboratorio-osat suoritettiin Metropolian kemian laboratoriossa. Työn tarkoituksena on selvittää, miten asfalttiteollisuuden hajuhaittoja voisi poistaa, vähentää tai edes keksiä uusia näkökulmia hajujen mahdolliseen poistoon. Työssä on selvitetty, miten hajututkimukset sujuvat muualla maailmassa ja minkälaisia ratkaisuja on kehitteillä ja jo kehitetty. Työssä tarkastellaan, minkälaisia ratkaisuja Suomessa on otettu käyttöön Peabin asfalttiasemilla.
Nykypäivänä ympäristöystävällisyys ja fossiilivapaat raaka-aineet ovat suosiossa ja niitä tarvitaan paljon. Yhtenä tällaisena tuotteena on ligniini ja sen käyttö muunakin kuin polttotavarana. Ligniinin käytöstä asfalttiteollisuudessa on tehty paljon tutkimuksia, jotka vaikuttavat lupaavilta. Ligniini voisi korvata parhaimmillaan jopa 50 % käytetystä bitumista. Se ei voi kuitenkaan kokonaan korvata bitumia, mutta bitumin vähentäminen helpottaisi jo paljon hajuhaitan vähentämisessä, kunhan käytetään rikkivapaata ligniiniä. Toinen tapa vähentää päästöjä ja sitä kautta myös hajuja olisi matalalämpöasfaltin yleistyminen. Aikaisempien tutkimusten mukaan päästöt vähenisivät jopa 20–40 % jos lämpötilaa lasketaan asfaltin valmistuksessa. Päästöjen väheneminen tarkoittaa myös hajujen vähenemistä, sillä ilmoille pääsee vähemmän haitallisia ja haisevia yhdisteitä.
Työssä vertailtiin myös erilaisia päällystyksessä käytettäviä bitumilaatuja. Bitumeista löytyi tietenkin paljon hajuja aiheuttavia yhdisteitä, mutta bitumien välillä oli myös hieman eroja. Joissain bitumeissa oli esimerkiksi paljon enemmän orgaanisia yhdisteitä, jotka tuottavat ikäviä hajuja. Joistain bitumeista löytyi esimerkiksi rikkiyhdistettä tiofeeni 2-metyyli ja toisista amiiniyhdiste 2-propaaniamiinia, jota ei muista bitumeista löytynyt.
Lupaavimmat tavat tällä hetkellä vähentää hajuhaittaa olisi matalalämpöasfaltti sekä jossain määrin myös bitumin osittainen korvaaminen rikkivapaalla ligniinillä. Nämä tavat eivät kuitenkaan poistaisi hajuhaittaa kokonaan. Lisää testausta ja tutkimusta tarvitaan kuitenkin ligniinin yleistymiseen, erityisesti kylmissä olosuhteissa ja sen uusiokäytön osalta.
Nykypäivänä ympäristöystävällisyys ja fossiilivapaat raaka-aineet ovat suosiossa ja niitä tarvitaan paljon. Yhtenä tällaisena tuotteena on ligniini ja sen käyttö muunakin kuin polttotavarana. Ligniinin käytöstä asfalttiteollisuudessa on tehty paljon tutkimuksia, jotka vaikuttavat lupaavilta. Ligniini voisi korvata parhaimmillaan jopa 50 % käytetystä bitumista. Se ei voi kuitenkaan kokonaan korvata bitumia, mutta bitumin vähentäminen helpottaisi jo paljon hajuhaitan vähentämisessä, kunhan käytetään rikkivapaata ligniiniä. Toinen tapa vähentää päästöjä ja sitä kautta myös hajuja olisi matalalämpöasfaltin yleistyminen. Aikaisempien tutkimusten mukaan päästöt vähenisivät jopa 20–40 % jos lämpötilaa lasketaan asfaltin valmistuksessa. Päästöjen väheneminen tarkoittaa myös hajujen vähenemistä, sillä ilmoille pääsee vähemmän haitallisia ja haisevia yhdisteitä.
Työssä vertailtiin myös erilaisia päällystyksessä käytettäviä bitumilaatuja. Bitumeista löytyi tietenkin paljon hajuja aiheuttavia yhdisteitä, mutta bitumien välillä oli myös hieman eroja. Joissain bitumeissa oli esimerkiksi paljon enemmän orgaanisia yhdisteitä, jotka tuottavat ikäviä hajuja. Joistain bitumeista löytyi esimerkiksi rikkiyhdistettä tiofeeni 2-metyyli ja toisista amiiniyhdiste 2-propaaniamiinia, jota ei muista bitumeista löytynyt.
Lupaavimmat tavat tällä hetkellä vähentää hajuhaittaa olisi matalalämpöasfaltti sekä jossain määrin myös bitumin osittainen korvaaminen rikkivapaalla ligniinillä. Nämä tavat eivät kuitenkaan poistaisi hajuhaittaa kokonaan. Lisää testausta ja tutkimusta tarvitaan kuitenkin ligniinin yleistymiseen, erityisesti kylmissä olosuhteissa ja sen uusiokäytön osalta.