Tutkimus kuljettajien työntekijäkokemuksesta lähijohtamisen ja työn merkityksellisyyden näkökulmista
Laakkonen, Sanna (2024)
Laakkonen, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262023
Tiivistelmä
Työntekijäkokemus on noussut tärkeäksi teemaksi viime vuosina, kun työnantajat pyrkivät sitouttamaan nykyiset työntekijänsä ja houkuttelemaan uusia. Sen lisäksi, että työntekijäkokemusta kehittämällä voidaan sitouttaa nykyiset tekijät aiempaa paremmin, vahvistuu työnantajan maine työntekijää arvostavana työnantajana. Tällainen maine helpottaa uusien työntekijöiden rekrytointia, ja on ensiarvoisen tärkeää aloilla, jotka kärsivät työntekijäpulasta. Yksi työntekijäpulasta kärsivä ala on joukkoliikenneala, joka on tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena.
Työntekijäkokemuksessa johtaminen on tärkeässä roolissa. Palvelevan johtamisen malli, johon opinnäytetyössä perehdytään, asettaa työntekijän hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen johtamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Palvelevan johtajuuden ideologian mukaan hyvinvoivien työntekijöiden mukana tulee yhtiön toiminnan hyvä tulos. Myös kokemus työn merkityksellisyydestä on tärkeä osa hyvää työntekijäkokemusta, sillä meille ihmisille on luontaista etsiä elämässämme merkityksellisyyttä.
Opinnäytetyössä on tarkoitus tunnistaa, mitkä ovat raitiovaunun- ja metrojunankuljettajien työntekijäkokemuksen kannalta keskeiset kehittämiskohteet erityisesti lähijohtamisen ja työn merkityksellisyyden näkökulmista. Opinnäytetyön toimeksiantajan toinen perustehtävä on tuottaa metro- ja raitiovaunuliikennettä pääkaupunkiseudulla. Tutkimustyö alkoi tilanteessa, jossa kuljettajien työntekijäkokemuksessa oli tunnistettu kehittämistarpeita työhyvinvointitutkimustulosten perusteella. Yhtiö kärsi samanaikaisesti myös kuljettajapulasta.
Tutkimustulosten perusteella keskeinen kuljettajien työntekijäkokemukseen heikentävästi vaikutta tekijä on arvostuksen puute, sillä monet kyselyyn vastanneet kokivat olevansa vain resurssi, joka tuottaa liikennettä. Lähijohtajilta kuljettajat kaipaavat arvostuksen lisäksi nykyistä parempia vuorovaikutustaitoja, läsnäoloa, kahdenkeskisiä keskusteluja ja tasapuolista kohtelua. Tutkimuksesta nousi selkeästi esiin se, että noin puolet kuljettajista on tyytyväisiä lähijohtajiin ja noin puolet tyytymättömiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että lähijohtajien kesken johtamistaidoissa on eroja.
Kuljettajat kokevat työnsä monella tapaa merkitykselliseksi. Kun kuljettajan työn merkityksellisyyttä tarkastelee Baileyn ja Maddenin (2016) työn merkityksellisyyden holistisen mallin mukaisesta neljästä ulottuvuudesta, kattaa kuljettajien kokema työn merkityksellisyys kaikki neljä ulottuvuutta. Nämä ulottuvuudet ovat työroolin merkityksellisyys, työtehtävien merkityksellisyys, vuorovaikutuksellinen merkityksellisyys ja organisaatiotason merkityksellisyys. Tutkimuksessa vahvimmin nousi esiin työroolin merkityksellisyys. Kuljettajat kokevat olevansa tärkeässä roolissa mahdollistamassa seudun sujuvaa joukkoliikennettä.
Työntekijäkokemuksessa johtaminen on tärkeässä roolissa. Palvelevan johtamisen malli, johon opinnäytetyössä perehdytään, asettaa työntekijän hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen johtamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Palvelevan johtajuuden ideologian mukaan hyvinvoivien työntekijöiden mukana tulee yhtiön toiminnan hyvä tulos. Myös kokemus työn merkityksellisyydestä on tärkeä osa hyvää työntekijäkokemusta, sillä meille ihmisille on luontaista etsiä elämässämme merkityksellisyyttä.
Opinnäytetyössä on tarkoitus tunnistaa, mitkä ovat raitiovaunun- ja metrojunankuljettajien työntekijäkokemuksen kannalta keskeiset kehittämiskohteet erityisesti lähijohtamisen ja työn merkityksellisyyden näkökulmista. Opinnäytetyön toimeksiantajan toinen perustehtävä on tuottaa metro- ja raitiovaunuliikennettä pääkaupunkiseudulla. Tutkimustyö alkoi tilanteessa, jossa kuljettajien työntekijäkokemuksessa oli tunnistettu kehittämistarpeita työhyvinvointitutkimustulosten perusteella. Yhtiö kärsi samanaikaisesti myös kuljettajapulasta.
Tutkimustulosten perusteella keskeinen kuljettajien työntekijäkokemukseen heikentävästi vaikutta tekijä on arvostuksen puute, sillä monet kyselyyn vastanneet kokivat olevansa vain resurssi, joka tuottaa liikennettä. Lähijohtajilta kuljettajat kaipaavat arvostuksen lisäksi nykyistä parempia vuorovaikutustaitoja, läsnäoloa, kahdenkeskisiä keskusteluja ja tasapuolista kohtelua. Tutkimuksesta nousi selkeästi esiin se, että noin puolet kuljettajista on tyytyväisiä lähijohtajiin ja noin puolet tyytymättömiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että lähijohtajien kesken johtamistaidoissa on eroja.
Kuljettajat kokevat työnsä monella tapaa merkitykselliseksi. Kun kuljettajan työn merkityksellisyyttä tarkastelee Baileyn ja Maddenin (2016) työn merkityksellisyyden holistisen mallin mukaisesta neljästä ulottuvuudesta, kattaa kuljettajien kokema työn merkityksellisyys kaikki neljä ulottuvuutta. Nämä ulottuvuudet ovat työroolin merkityksellisyys, työtehtävien merkityksellisyys, vuorovaikutuksellinen merkityksellisyys ja organisaatiotason merkityksellisyys. Tutkimuksessa vahvimmin nousi esiin työroolin merkityksellisyys. Kuljettajat kokevat olevansa tärkeässä roolissa mahdollistamassa seudun sujuvaa joukkoliikennettä.