Tanssi aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutuksessa
Köykkä, Minttu; Lehtonen, Eerika; Metsälä, Mira (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401292154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401292154
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Minttu Köykkä, Eerika Lehtonen ja Mira Metsälä
Tanssi aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutuksessa
54 sivua, 1 liite
Kevät, 2024
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sairaanhoitaja (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat yleisiä aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksia, jotka vaikuttavat potilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Ne ovat merkittävä haaste terveydenhuollolle ja kansantaloudelle niiden aiheuttamien pitkien sairaalajaksojen ja työkyvyttömyyden takia. Toimintakyvyn häiriöihin voidaan vaikuttaa kuntoutuksella, josta erityisesti monipuolinen liikuntahoito on keskeistä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tanssin mahdollisuuksista ja hyödyistä AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Finna, Cinahl, Cochrane, Medic, ProQuest, PudMed ja Taylor & Francis SSH Collection. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan hakukriteerit täyttävää tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta kolmen tekijän avuin.
Tutkimustuloksista ilmeni, että tanssilla on positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Tanssin todettiin olevan tehokas, nautinnollinen, pitkäaikainen ja sitouttava kuntoutusmenetelmä. Lisäksi sen todettiin olevan helposti toteutettavissa ja sisällöltään yksilöllisesti muokattavissa. Erityisesti esiin nousi positiiviset muutokset kuntoutujien tasapainossa mutta myös liikkuvuudessa ja kävelyssä nähtiin parannusta. Tanssikuntoutus lisäsi kuntoutujien itsevarmuutta ja mielialan kohentumista. Erityisesti ryhmämuotoisella tanssikuntoutuksella saatiin luotua potilaille yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kuntoutujat kokivatkin sosiaalisen kanssakäymisen yhdeksi suurimmista hyödyistä. Tutkimuksista kävi ilmi, että kuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman pian sairastumisen jälkeen, jotta sen hyödyt saataisiin maksimoitua.
Usein kuntoutujilla oli samanaikaisesti meneillään myös muita terapioita tanssikuntoutuksen ohessa, joten yksinomaan tanssikuntoutuksen hyötyjen ja vaikutusten tarkasteleminen on haastavaa. Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä tanssin todettiinkin olevan lupaava kuntoutusmuoto osana AVH-potilaiden kuntoutusta. Tanssin hyödyntämisestä AVH-kuntoutuksessa tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessa lisää tutkimusta.
Asiasanat: aivoverenkiertohäiriö, kirjallisuuskatsaus, kuntoutus, tanssi
Minttu Köykkä, Eerika Lehtonen ja Mira Metsälä
Tanssi aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutuksessa
54 sivua, 1 liite
Kevät, 2024
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sairaanhoitaja (AMK), Terveydenhoitaja (AMK)
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat yleisiä aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksia, jotka vaikuttavat potilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Ne ovat merkittävä haaste terveydenhuollolle ja kansantaloudelle niiden aiheuttamien pitkien sairaalajaksojen ja työkyvyttömyyden takia. Toimintakyvyn häiriöihin voidaan vaikuttaa kuntoutuksella, josta erityisesti monipuolinen liikuntahoito on keskeistä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla tanssin mahdollisuuksista ja hyödyistä AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Finna, Cinahl, Cochrane, Medic, ProQuest, PudMed ja Taylor & Francis SSH Collection. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan hakukriteerit täyttävää tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta kolmen tekijän avuin.
Tutkimustuloksista ilmeni, että tanssilla on positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Tanssin todettiin olevan tehokas, nautinnollinen, pitkäaikainen ja sitouttava kuntoutusmenetelmä. Lisäksi sen todettiin olevan helposti toteutettavissa ja sisällöltään yksilöllisesti muokattavissa. Erityisesti esiin nousi positiiviset muutokset kuntoutujien tasapainossa mutta myös liikkuvuudessa ja kävelyssä nähtiin parannusta. Tanssikuntoutus lisäsi kuntoutujien itsevarmuutta ja mielialan kohentumista. Erityisesti ryhmämuotoisella tanssikuntoutuksella saatiin luotua potilaille yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kuntoutujat kokivatkin sosiaalisen kanssakäymisen yhdeksi suurimmista hyödyistä. Tutkimuksista kävi ilmi, että kuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman pian sairastumisen jälkeen, jotta sen hyödyt saataisiin maksimoitua.
Usein kuntoutujilla oli samanaikaisesti meneillään myös muita terapioita tanssikuntoutuksen ohessa, joten yksinomaan tanssikuntoutuksen hyötyjen ja vaikutusten tarkasteleminen on haastavaa. Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä tanssin todettiinkin olevan lupaava kuntoutusmuoto osana AVH-potilaiden kuntoutusta. Tanssin hyödyntämisestä AVH-kuntoutuksessa tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessa lisää tutkimusta.
Asiasanat: aivoverenkiertohäiriö, kirjallisuuskatsaus, kuntoutus, tanssi