"Pidetään lasten puolta, osasi suomea tai ei" : opas kulttuurisensitiiviseen vuorovaikutukseen eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja huoltajien kanssa varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kulttuurisensitiivisyys konkretisoituu varhaiskasvatuksen henkilöstön vuorovaikutuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän huoltajiensa kanssa päiväkodin arjessa. Tavoitteena oli teorian ja empirian löydösten pohjalta tehdä kulttuurisensitiivisisyyttä käytännönläheisesti avaava opas.

Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ytimen muodosti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmä kulttuurisensitiivisyydestä keskittyen vuorovaikutukseen ja yksilölliseen kohtaamiseen. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina yhdestä vaasalaisesta monikulttuurisesta päiväkodista ja analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan kulttuurisensitiivisyyden keskiössä on varhaiskasvattajan sensitiivinen vuorovaikutusosaaminen, joka konkretisoituu ammatillisina vuorovaikutus- ja viestintätaitoina yksilöllisissä ja tasa-arvoisissa kohtaamisissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Varhaiskasvattajilla on käytössä erilaisia vuorovaikutuksen tukikeinoja, kuten kuvat, tukiviittomat ja tulkkipalvelut kulttuurisensitiivisyyttä tukemaan. Toteutuakseen täysipainoisesti kulttuurisensitiiviseen työhön tarvitaan rauhaa ja aikaa. Tähän varhaiskasvatuksessa voidaan ottaa avuksi pedagogisina ratkaisuina pienryhmätyöskentely sekä tuettu leikki. Tutkimustulokset osoittavat myös, että muutamia esteitä kulttuurisensitiivisyyden toteutumiselle löytyy, mutta varhaiskasvattajien puheessa korostuvat ratkaisukeskeisyys, joustavuus ja oma aktiivinen rooli vuorovaikutuksessa esteiden poistamiseksi sekä hyvän ja turvallisen luottamussuhteen luomiseksi lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.