Organisaation ammatillisten opettajien työhyvinvoinnin vahvistaminen
Paija, Anna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401312299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401312299
Tiivistelmä
Tämä on tutkimuspainotteinen opinnäytetyö, jossa selvitettiin tilaajaorganisaation työhyvinvoinnin nykytila fasilitoiduissa työpajoissa samalla vahvistaen työhyvinvointia. Työhyvinvointi on laaja osa-alue eikä niinkään irtonainen osa ihmisen elämää. Hyvinvoinnin tulee toteutua kaikilla eri osa-alueilla, jotta se koetaan kokonaisvaltaisena hyvinvointina. Työelämässä on tapahtunut paljon muutoksia ja ne vaikuttavat työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin.
Työhyvinvointiin panostamisen vaikutukset on tiedetty pitkään. Työhyvinvoinnin luomiseen ei ole valmista reseptiä vaan se syntyy vuorovaikutuksessa organisaatiossa. Tässä työssä korostetaan niin työntekijän kuin organisaation vastuuta. Työhyvinvoinnin lähtökohtana olisi hyvä pitää yksilöitä toiveineen, odotuksineen ja tarpeineen erilaisissa elämäntilanteessa. Työhyvinvoinnin pohjana on työkyky, joka ei ole irrallinen osa ihmisen elämässä. Tässä työssä mallina käytetään voimavaralähtöistä mallia työhyvinvoinnista organisaation sisällä, täydennettynä työn ja muun elämän yhteensovittamisella. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöistä psykologinen pääoma kattaa terveyden ja fyysisen kunnon. Sosiaalinen pääoma koostuu työyhteisöstä ja johtamisesta. Organisaatio ja työn hallinta koostavat työn rakennepääoman. Malli on tässä käytössä siksi, että sillä se korostaa työntekijää itseään subjektina muutoksissa ja hänen kykyään vaikuttaa itse kokemaansa.
Tutkimusta varten teoriaan perehdyttiin huolella syksystä 2022 kevääseen 2023 ennen kuin käytännön toteutusta lähdettiin suunnittelemaan. Tutkimusaineiston kokoamista varten suunniteltiin työpajojen toteutus, jotka järjestettiin kevään 2023 aikana. Työpajojen suunnittelussa teoriapohjaan perehtyminen oli välttämätöntä. Työpajojen tuloksina kertyi työhyvinvointiin liittyviä asioita, jotka ovat tilaajalle hyödyllisiä työhyvinvointia kehitettäessä. Tutkimuksen avulla selvisi työhyvinvoinnin nykytila sisältäen työhyvinvointia havainnollistettuna konkreettisin esimerkein, tietoa miten henkilöstön toimia tulisi tukea, jotta he pystyvät itse ylläpitämään työhyvinvointia sekä suoraan henkilöstöltä tulleita kehittämisehdotuksia.
Työhyvinvointiin panostamisen vaikutukset on tiedetty pitkään. Työhyvinvoinnin luomiseen ei ole valmista reseptiä vaan se syntyy vuorovaikutuksessa organisaatiossa. Tässä työssä korostetaan niin työntekijän kuin organisaation vastuuta. Työhyvinvoinnin lähtökohtana olisi hyvä pitää yksilöitä toiveineen, odotuksineen ja tarpeineen erilaisissa elämäntilanteessa. Työhyvinvoinnin pohjana on työkyky, joka ei ole irrallinen osa ihmisen elämässä. Tässä työssä mallina käytetään voimavaralähtöistä mallia työhyvinvoinnista organisaation sisällä, täydennettynä työn ja muun elämän yhteensovittamisella. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöistä psykologinen pääoma kattaa terveyden ja fyysisen kunnon. Sosiaalinen pääoma koostuu työyhteisöstä ja johtamisesta. Organisaatio ja työn hallinta koostavat työn rakennepääoman. Malli on tässä käytössä siksi, että sillä se korostaa työntekijää itseään subjektina muutoksissa ja hänen kykyään vaikuttaa itse kokemaansa.
Tutkimusta varten teoriaan perehdyttiin huolella syksystä 2022 kevääseen 2023 ennen kuin käytännön toteutusta lähdettiin suunnittelemaan. Tutkimusaineiston kokoamista varten suunniteltiin työpajojen toteutus, jotka järjestettiin kevään 2023 aikana. Työpajojen suunnittelussa teoriapohjaan perehtyminen oli välttämätöntä. Työpajojen tuloksina kertyi työhyvinvointiin liittyviä asioita, jotka ovat tilaajalle hyödyllisiä työhyvinvointia kehitettäessä. Tutkimuksen avulla selvisi työhyvinvoinnin nykytila sisältäen työhyvinvointia havainnollistettuna konkreettisin esimerkein, tietoa miten henkilöstön toimia tulisi tukea, jotta he pystyvät itse ylläpitämään työhyvinvointia sekä suoraan henkilöstöltä tulleita kehittämisehdotuksia.