Ylläpidon vaikutus toimistorakennuksien energiankulutukseen

Abstract

Insinöörityössä tutkittiin teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisten toimistorakennuksien käytönaikaiseen energiakulutukseen vaikuttavia tekijöitä. Rakennusten energiatehokkuuteen oleellisesti vaikuttavien ominaisuuksien määrittäminen, muun muassa rakenteiden lämmöneristävyys ja tiiviys, jäähdytys- ja lämmitysmuodon ja sisäilmastoluokan perusteella oli ensiarvoisen tärkeää, jotta rakennusten energiankulutus olisi mahdollisimman yhteneväistä.

Insinöörityössä käytettävät tekniset tiedot kerättiin 55 toimistorakennuksesta. Näistä rakennuksista 11 valittiin tutkimukseen tarkempien määritysten perusteella. Tutkittavia ja keskenään vertailtavia eri tekijöitä olivat kiinteistönhoidon laatuauditoinnin arvosanat, olosuhteiden pysyvyydet, tehtyjen palvelupyyntöjen määrät ja rakennusten kokonaisenergioiden ominaiskulutukset. Pääpaino vertailussa oli kokonaisenergian ominaiskulutuksien vaikutuksessa muihin tekijöihin, mutta myös muiden tekijöiden vaikutusta vertailtiin toisiinsa. Vertailu tehtiin järjestämällä rakennukset jokaisen tekijän osalta suuruusjärjestykseen, jotta mahdolliset eri tekijöiden väliset suhteet voitaisiin havaita kuvaajista. Lisäksi vertailtaville tekijöille tehtiin tilastollinen testaus t-testillä ja korrelaatioanalyysillä.

Vertailuissa havaittiin, että hajonta oli suurta lähes kaikkien vertailtavien tekijöiden kesken. Merkittävin korrelaatio oli rakennusten kokonaisenergian ominaiskulutusten ja olosuhteiden pysyvyyden välillä. Kokonaisenergian ominaiskulutuksien kas-vaessa rakennusten olosuhteiden pysyvyydet heikkenivät. Tulosten perusteella voidaan havaita, että rakennusten sisäilman olosuhteiden pitäminen suunnitelmien mukaisissa raja-arvoissa on rakennusten energiankulutuksen kannalta järkevää.