Operatiivisen ostajan perehdytysprosessin kehittäminen
Eskelinen, Marjo (2024)
Eskelinen, Marjo
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022444
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteen oli selvittää toimeksiantajayrityksen operatiivisten ostajan perehdytysprosessin nykytila ja tuottaa siihen selvityksen perusteella kehitysehdotuksia. Idea työlle lähti omakohtaisesta kokemuksesta kyseisen tiimin jäsenenä ja keskustelu tiimin esihenkilön kanssa vahvisti ajatusta työn tarpeellisuudesta.
Opinnäytetyö aloitettiin tutkimalla yleisesti perehdytysprosessia teorian kautta ja sen tietoperusta rakentuu pääosin perehdytystä käsittelevästä kirjallisuudesta. Työssä selvitettiin mitä perehdytys käsitteenä tarkoittaa ja mitä eri osa-alueita siihen kuuluu. Teoriaosuudessa kuvattiin myös onnistuneen perehdytyksen elementit ja selvitettiin suunnitelmallisuuden hyödyt perehdytysprosessille. Työn tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Työssä toteutettiin teemahaastattelu, jonka avulla saatiin selville perehdytysprosessin nykytila niin perehdyttäjien kuin perehdytettävien näkökulmasta. Myös perehdytykseen kuuluva materiaalia liittyi tärkeänä osana tutkimukseen. Perehdytysmateriaalia ja haastattelutuloksia analysoimalla sekä peilaten niitä teoriaan tunnistettiin tärkeimmät kehityskohteet.
Keskeisimmiksi kehityskohteiksi tunnistettiin perehdytyssuunnitelma ja tiimikohtainen perehdytysmateriaali. Perehdytyssuunnitelma kaipaa jäsentämistä ja uudelleen aikatauluttamista. Perehdytysmateriaali puolestaan päivittämistä ja uudelleen organisointia. Jatkotutkimuskohteita perehdyttämiseen liittyen löytyisi useampia, mutta tärkeimmäksi kyseisen yrityksen kannalta nostan tästä työstä nousseiden kehitysehdotusten vaikutuksen mittaamisen. Muita aiheita voisi olla tutkia esihenkilön vaikutusta perehdytyksen onnistumiseen ja työntekijän sopeutumiseen organisaatiossa. Kolmas jatkotutkimusehdotus olisi tutkia minkälaisia hyötyjä erilaiset digitaaliset välineet voi tarjota nykypäivän perehdytykselle.
Opinnäytetyö aloitettiin tutkimalla yleisesti perehdytysprosessia teorian kautta ja sen tietoperusta rakentuu pääosin perehdytystä käsittelevästä kirjallisuudesta. Työssä selvitettiin mitä perehdytys käsitteenä tarkoittaa ja mitä eri osa-alueita siihen kuuluu. Teoriaosuudessa kuvattiin myös onnistuneen perehdytyksen elementit ja selvitettiin suunnitelmallisuuden hyödyt perehdytysprosessille. Työn tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Työssä toteutettiin teemahaastattelu, jonka avulla saatiin selville perehdytysprosessin nykytila niin perehdyttäjien kuin perehdytettävien näkökulmasta. Myös perehdytykseen kuuluva materiaalia liittyi tärkeänä osana tutkimukseen. Perehdytysmateriaalia ja haastattelutuloksia analysoimalla sekä peilaten niitä teoriaan tunnistettiin tärkeimmät kehityskohteet.
Keskeisimmiksi kehityskohteiksi tunnistettiin perehdytyssuunnitelma ja tiimikohtainen perehdytysmateriaali. Perehdytyssuunnitelma kaipaa jäsentämistä ja uudelleen aikatauluttamista. Perehdytysmateriaali puolestaan päivittämistä ja uudelleen organisointia. Jatkotutkimuskohteita perehdyttämiseen liittyen löytyisi useampia, mutta tärkeimmäksi kyseisen yrityksen kannalta nostan tästä työstä nousseiden kehitysehdotusten vaikutuksen mittaamisen. Muita aiheita voisi olla tutkia esihenkilön vaikutusta perehdytyksen onnistumiseen ja työntekijän sopeutumiseen organisaatiossa. Kolmas jatkotutkimusehdotus olisi tutkia minkälaisia hyötyjä erilaiset digitaaliset välineet voi tarjota nykypäivän perehdytykselle.
