Kohtaaminen toipumisen tukena : asumisyksikön ohjaajien näkemyksiä kohtaamisesta

Abstract

Asukkaiden ja ohjaajien välinen vuorovaikutussuhde on tärkeä osa mielenterveyskuntoutujien toipumisprosessia. Opinnäytetyön tuottaa tietoa siitä, miten hyvällä kohtaamisella voidaan tukea mielenterveyskuntoutujien toipumista asumisyksikön ohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia asiakkaiden kohtaamisesta ja auttaa opinnäytetyön yhteistyökumppania kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyön yhteistyökumppani on yksityisen sektorin mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö pääkaupunkiseudulla. Idea opinnäytetyön aiheeseen muodostui toisen opinnäytetyöntekijän ollessa työsuhteessa yhteistyökumppanilla.

Aihetta lähestyttiin tutustumalla toipumisorientaation sekä hyvän kohtaamisen teoreettiseen perustaan. Toipumisorientaatio on yleisesti käytetty toiminnan viitekehys mielenterveystyössä. Opinnäytetyössä kohtaamisella tarkoitetaan sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin anonyyminä kyselynä Metropolian e-lomakkeen kautta. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 8 kappaletta. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.

Aineiston analyysin pohjalta muodostettiin 49 alaluokkaa, kahdeksan yläluokkaa ja kolme pääluokkaa. Pääluokat ovat vuorovaikutussuhteen luonne, ohjaajan ammatillisuus ja asiakaslähtöinen työote. Näiden lisäksi työntekijöiden kokemat haasteet ja kehityskohteet muodostivat oman neljännen pääluokan. Tulokset nostivat esiin hyvän kohtaamisen elementtejä monipuolisesti. Tuloksissa korostui selkeästi kiireettömän läsnäolon ja aikapaineen merkitys asiakastyössä. Tulokset nostivat esiin myös sen, että ohjaajat toivoisivat työnsä tueksi enemmän koulutuksia sekä avointa keskustelua kohtaamisesta ja tilanteiden läpikäyntiä työyhteisössä.

Opinnäytetyön johtopäätösten muodostamisen tukena tuloksia tarkasteltiin toipumisorientaation viiden periaatteen pohjalta, jotka ovat yhteys, toivo, elämän merkityksellisyys, vahvistuminen ja identiteetti. Aineistosta voitiin huomata hyvän kohtaamisen elementtejä, joilla asiakastyössä voidaan tukea asukkaan toipumista näiden periaatteiden mukaisesti. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvällä kohtaamisella voidaan tukea yksilön toipumisprosessia. Merkittävänä huomiona pidettiin myös sitä, että kohtaamisen luonteeseen vaikuttaa se, kenestä lähtöisin vuorovaikutusta tarkastellaan. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi jatkaa tuottamalla samankaltainen kysely myös asukkaille. Tällöin asiakkaiden ääni pääsisi kuuluviin asiakaslähtöisten periaatteiden mukaisesti.