Systemaattinen sisäinen havainnointi : kysely hoitohenkilökunnalle osana potilasturvallisuuden omavalvontaa
Koponen, Sanna (2024)
Koponen, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402062585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402062585
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman vuosille 2022–2026 yhtenä merkittävänä painopistealueena on omavalvonnan lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Tähän liittyen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin naistentautien ja synnytysten toimialalla toteutetaan omavalvontakierroksia potilasturvallisuuden ja laadun arvioimiseksi kaksi kertaa vuodessa. Opinnäytetyön kohdeyksikössä vastaavaa omavalvontaa ei ole aiemmin tehty.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa potilasturvallisuuteen liittyvien painopistealueiden toteutumista kohdeyksikössä ja hoitohenkilökunnan tietämystä niihin liittyen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten potilasturvallisuuden eri osa-alueet toteutuvat kohdeyksikössä hoitohenkilökunnan kuvaamina, sekä verrata saatua tietoa aiemmin muista kohdeorganisaation naistentautien ja synnytysten yksiköistä kerättyyn tietoon.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Metropolian E-lomakkeella (N=74). Kyselyyn vastasi 46 hoitohenkilökunnan jäsentä, kätilöä, sairaanhoitajaa tai lähihoitajaa. Aineisto analysoitiin tilastollisia kuvailevia menetelmiä ja ristiintaulukointia käyttäen.
Tulosten perusteella suurin osa potilasturvallisuuteen liittyvistä käytännöistä toteutuu kohdeyksikössä organisaation suositusten mukaisesti. Potilashoitoon liittyvien ohjeiden tunteminen on kohdeyksikössä vaihtelevaa. Työuran pituuden vaikutukset potilasturvallisuuteen liittyvien käytäntöjen toteutumiseen ja ohjeiden tuntemukseen näkyvät lähinnä yksittäisissä teemoissa. Osa käytännöistä toteutuu perehtyvän hoitohenkilökunnan kuvaamana heikosti, ja myös osa ohjeista tunnetaan huonosti. Kokeneempien työntekijöiden kuvaamana käytännöt toteutuvat paremmin kuin perehtyvän henkilökunnan mukaan, mutta osan ohjeista perehtyvät työntekijät tuntevat huomattavasti paremmin kuin kokeneempi hoitohenkilökunta.
Muihin toimialan yksiköihin verrattuna opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaisia. Selkeää eroa havaitaan ainoastaan yksittäisissä aihepiireissä. Käytäntöjen osalta lääkehoitosuunnitelman lukukuittaus toteutuu merkittävästi huonommin kohdeyksikössä kuin muissa toimialan yksiköissä. Myös laitevastaavan roolin tuntemus on kohdeyksikössä heikompaa. Osa ohjeista on tunnetumpia kohdeyksikössä ja osa taas toisissa yksiköissä.
Tulosten perusteella perehdytysprosessin kehittämiseen potilasturvallisuuden osa-alueiden osalta, sekä ohjeiden jalkauttamiseen hoitoyksiköihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Jatkossa olisi hyvä selvittää henkilökunnan osaamista ja tietämystä myös työuran pituus huomioiden.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa potilasturvallisuuteen liittyvien painopistealueiden toteutumista kohdeyksikössä ja hoitohenkilökunnan tietämystä niihin liittyen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten potilasturvallisuuden eri osa-alueet toteutuvat kohdeyksikössä hoitohenkilökunnan kuvaamina, sekä verrata saatua tietoa aiemmin muista kohdeorganisaation naistentautien ja synnytysten yksiköistä kerättyyn tietoon.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Metropolian E-lomakkeella (N=74). Kyselyyn vastasi 46 hoitohenkilökunnan jäsentä, kätilöä, sairaanhoitajaa tai lähihoitajaa. Aineisto analysoitiin tilastollisia kuvailevia menetelmiä ja ristiintaulukointia käyttäen.
Tulosten perusteella suurin osa potilasturvallisuuteen liittyvistä käytännöistä toteutuu kohdeyksikössä organisaation suositusten mukaisesti. Potilashoitoon liittyvien ohjeiden tunteminen on kohdeyksikössä vaihtelevaa. Työuran pituuden vaikutukset potilasturvallisuuteen liittyvien käytäntöjen toteutumiseen ja ohjeiden tuntemukseen näkyvät lähinnä yksittäisissä teemoissa. Osa käytännöistä toteutuu perehtyvän hoitohenkilökunnan kuvaamana heikosti, ja myös osa ohjeista tunnetaan huonosti. Kokeneempien työntekijöiden kuvaamana käytännöt toteutuvat paremmin kuin perehtyvän henkilökunnan mukaan, mutta osan ohjeista perehtyvät työntekijät tuntevat huomattavasti paremmin kuin kokeneempi hoitohenkilökunta.
Muihin toimialan yksiköihin verrattuna opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaisia. Selkeää eroa havaitaan ainoastaan yksittäisissä aihepiireissä. Käytäntöjen osalta lääkehoitosuunnitelman lukukuittaus toteutuu merkittävästi huonommin kohdeyksikössä kuin muissa toimialan yksiköissä. Myös laitevastaavan roolin tuntemus on kohdeyksikössä heikompaa. Osa ohjeista on tunnetumpia kohdeyksikössä ja osa taas toisissa yksiköissä.
Tulosten perusteella perehdytysprosessin kehittämiseen potilasturvallisuuden osa-alueiden osalta, sekä ohjeiden jalkauttamiseen hoitoyksiköihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Jatkossa olisi hyvä selvittää henkilökunnan osaamista ja tietämystä myös työuran pituus huomioiden.