Työntekijän osallisuuden kokemukseen vaikuttavat tekijät Aspa palvelut Oy:ssa
Thessman, Mirva (2023)
Thessman, Mirva
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402082680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402082680
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat työntekijöiden kokemuksen siitä, etteivät pääse osallistumaan toiminnan kehittämiseen, vaikka kokevat sen hyvin merkittävänä. Tavoitteena oli saada tietoa henkilöstön osallisuuden kokemuksista, jotta voidaan osallistaa henkilöstöä enemmän toiminnan kehittämiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Yksiköt, joihin haastattelut toteutettiin, valittiin yhdessä tilaajan kanssa perustuen strategisen henkilöstökyselyn tuloksiin. Haastattelukutsut lähettiin kuuteen eri yksikköön. Haastateltaviksi valittiin henkilökuntaa erilaisista yksiköistä. Haastatteluja toteutui yhteensä kaksitoista kappaletta. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Työntekijöiden osallisuuden kokemus oli pääsääntöisesti positiivinen. Yksiköissä koettiin pääsevän osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Toistuvina teemoina osallisuuteen mainittiin vaikuttavan työilmapiiri, vaikuttamismahdollisuus, esihenkilötyö sekä oma aktiivisuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta osallisuuden olevan hyvällä mallilla Aspa Palvelut Oy:ssä. Haastatteluiden tuloksien perusteella osallisuuden esteet ovat pääsääntöisesti asioita, joihin työnantajan on hankala vaikuttaa. Haasteet liittyvät työn luonteeseen kuten liikkuvaan työhön sekä vuorotyöhön, jolloin ei mahdollisesti pääse osallistumaan työyhteisön yhteiseen viikkopalaveriin, jossa tiedottaminen ja sekä ideointi tutkimuksen mukaan pääsääntöisesti tapahtuu. Kaikissa haastateltavissa yksiköissä johtamistyö koettiin hyväksi ja kannustavaksi, siihen on hyvä panostaa jatkossakin.
Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Yksiköt, joihin haastattelut toteutettiin, valittiin yhdessä tilaajan kanssa perustuen strategisen henkilöstökyselyn tuloksiin. Haastattelukutsut lähettiin kuuteen eri yksikköön. Haastateltaviksi valittiin henkilökuntaa erilaisista yksiköistä. Haastatteluja toteutui yhteensä kaksitoista kappaletta. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Työntekijöiden osallisuuden kokemus oli pääsääntöisesti positiivinen. Yksiköissä koettiin pääsevän osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Toistuvina teemoina osallisuuteen mainittiin vaikuttavan työilmapiiri, vaikuttamismahdollisuus, esihenkilötyö sekä oma aktiivisuus.
Johtopäätöksenä voidaan todeta osallisuuden olevan hyvällä mallilla Aspa Palvelut Oy:ssä. Haastatteluiden tuloksien perusteella osallisuuden esteet ovat pääsääntöisesti asioita, joihin työnantajan on hankala vaikuttaa. Haasteet liittyvät työn luonteeseen kuten liikkuvaan työhön sekä vuorotyöhön, jolloin ei mahdollisesti pääse osallistumaan työyhteisön yhteiseen viikkopalaveriin, jossa tiedottaminen ja sekä ideointi tutkimuksen mukaan pääsääntöisesti tapahtuu. Kaikissa haastateltavissa yksiköissä johtamistyö koettiin hyväksi ja kannustavaksi, siihen on hyvä panostaa jatkossakin.