Design ei ole mielipidekysymys : palaute työkaluna luovalla alalla
Pärssinen, Anni (2024)
Pärssinen, Anni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402112793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402112793
Tiivistelmä
Positiivisen palautekulttuurin on usein sanottu olevan 2020-luvulla työelämän menestystekijä. Tämä opinnäytetyö keskittyy palautteen merkitykseen luovassa työssä ja pohtii, voisiko palautetilaisuuksien kehittämisellä rakentaa menestystä myös luovan alan kontekstissa.
Lopputyö käsittelee työelämän palautetta ensin kokonaisvaltaisemmin, miten sitä tulisi antaa ja miksi saatamme kokea palautetilanteet haastavina. Tämän jälkeen tarkastellaan palautetta luovan alan näkökulmasta ja pohditaan, miten palautetilaisuus voitaisiin nähdä työkaluna, joka nostaa sekä työn tasoa että tiimin jäsenten motivaatiota.
Teoriaosuuden lisäksi osana opinnäytetyötä tehtiin sähköpostikysely pienelle joukolle luovan alan ammattilaisia. Tutkimuksen avulla laajennettiin ymmärrystä siitä, kuinka tekijät ja ostajat kokevat palautetilanteet nykypäivänä ja onko heillä joitain hyväksi koettuja käytänteitä palautetilaisuuksiin valmistautumiseen ja niiden fasilitointiin. Lisäksi kysyttiin, miten he toivoisivat saavansa palautetta työstään ja miten vastaanottajan tulisi suhtautua heidän antamaansa palautteeseen.
Työn tulokset indikoivat, että luovalla alalla palautetilanteiden oletetaan olevan osana tekijän ammattitaitoa, eikä palautetaitojen kehittämistä tai keskustelua niistä nähdä kovinkaan tärkeänä. Luovalle palautteelle on kuitenkin olemassa työkaluja, joilla sitä voi ohjata rakentavampaan suuntaan, mutta niitä tunnetaan alalla heikosti. Onnistunut design kritiikki voisi kuitenkin parhaimmillaan nostaa työn tekemisen aivan uudelle tasolle, ja sitä voi käyttää työkaluna samalla tavalla kuin esimerkiksi A/B-testaamista.
Yhtenä opinnäytetyön tuotoksena syntyi palvelumuotoilusta tuttu työkalupohja, jota luovan alan tekijät voivat käyttää apuna palautetilanteiden kehittämisessä. Tuotosta voi hyödyntää sekä palautepelisääntöjen luomisessa, osallistujien odotusten hallinnassa että keskustelun pitämisessä oikealla polulla palautetilaisuuksissa.
Lopputyö käsittelee työelämän palautetta ensin kokonaisvaltaisemmin, miten sitä tulisi antaa ja miksi saatamme kokea palautetilanteet haastavina. Tämän jälkeen tarkastellaan palautetta luovan alan näkökulmasta ja pohditaan, miten palautetilaisuus voitaisiin nähdä työkaluna, joka nostaa sekä työn tasoa että tiimin jäsenten motivaatiota.
Teoriaosuuden lisäksi osana opinnäytetyötä tehtiin sähköpostikysely pienelle joukolle luovan alan ammattilaisia. Tutkimuksen avulla laajennettiin ymmärrystä siitä, kuinka tekijät ja ostajat kokevat palautetilanteet nykypäivänä ja onko heillä joitain hyväksi koettuja käytänteitä palautetilaisuuksiin valmistautumiseen ja niiden fasilitointiin. Lisäksi kysyttiin, miten he toivoisivat saavansa palautetta työstään ja miten vastaanottajan tulisi suhtautua heidän antamaansa palautteeseen.
Työn tulokset indikoivat, että luovalla alalla palautetilanteiden oletetaan olevan osana tekijän ammattitaitoa, eikä palautetaitojen kehittämistä tai keskustelua niistä nähdä kovinkaan tärkeänä. Luovalle palautteelle on kuitenkin olemassa työkaluja, joilla sitä voi ohjata rakentavampaan suuntaan, mutta niitä tunnetaan alalla heikosti. Onnistunut design kritiikki voisi kuitenkin parhaimmillaan nostaa työn tekemisen aivan uudelle tasolle, ja sitä voi käyttää työkaluna samalla tavalla kuin esimerkiksi A/B-testaamista.
Yhtenä opinnäytetyön tuotoksena syntyi palvelumuotoilusta tuttu työkalupohja, jota luovan alan tekijät voivat käyttää apuna palautetilanteiden kehittämisessä. Tuotosta voi hyödyntää sekä palautepelisääntöjen luomisessa, osallistujien odotusten hallinnassa että keskustelun pitämisessä oikealla polulla palautetilaisuuksissa.