Ennakointiosaamisen kehittäminen Hämeen työ- ja elinkeinopalveluissa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli ennakointiosaamisen kehittäminen Hämeen työ- ja elinkeinopalveluissa (TE-palvelut). Tutkimuskysymykset olivat: Minkälainen skenaariotyökalu soveltuu parhaiten TE-palveluiden strategiseksi työkaluksi? Miten skenaariotyöskentely sopii Hämeen TE-palveluiden käyttöön? Millä tasolla TE-palveluiden henkilöstön ennakointiosaaminen on? Teoreettinen tietoperusta koostui TE-palveluista toimintaympäristönä, ennakoinnin hyödyntämisestä palveluissa sekä ennakointiosaamisesta.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Ennakointiosaamisen tasoa selvitettiin kyselyn avulla ja sen vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla. Kyselyn perusteella valittiin soveltuvat ennakointimenetelmät, jotka testattiin pilottiryhmällä työpajoissa – aivoriihessä ja sitä seuranneessa kahdessa skenaariotyöpajassa. Työpajatyöskentelystä kerättiin tietoa havainnoinnin avulla.

Tulosten mukaan Hämeen TE-palveluissa on kiinnostusta ja osaamista ennakointia kohtaan, mutta ennakointiosaaminen on pitkälti johto- ja päällikkötasolla tai muissa erityistehtävissä toimivilla henkilöillä. Osa henkilöasiakastyössä toimivista henkilöistä kokee ennakoinnin kaukaiseksi aiheeksi ja vain johtotason tehtäväksi. Ennakointia voidaan hyödyntää asiakkaiden ohjaamisessa, palvelujen kehittämisessä, yritysten liiketoiminnan parantamisessa ja organisaation omien toimintojen kehittämisessä. Opinnäytetyön tuloksena Hämeen TE-palveluille luotiin skenaariotyökalu, joka koostuu PESTE-analyysista ja tulevaisuustaulukko-menetelmästä. Ennakointiosaaminen ja tulevaisuusajattelu hyödyttävät kaikkia henkilö- sekä yritysasiakkaiden ja koulutuspalvelujen parissa toimivia henkilöitä. Ennakointiosaamista ja tulevaisuusajattelua tulisi lisätä työ- ja elinkeinotoimiston arkipuheeseen ja -toimintaan. Ennakoinnista tulee myös tarjota koulutusta koko henkilöstölle.

The thesis focused on developing foresight competence in the Häme Employment and Economic Development Services (Häme TE-Services). The research questions were: What kind of scenario tool is best suited as a strategic tool for Häme TE-Services? How does scenario work fit into the use of Häme TE-Services? At what level is the foresight competence of the personnel in TE-Services in Häme? The theoretical foundation included information on employment and economic services as an operational environment, the utilization of foresight in the services, and foresight competence.

The thesis employed an action research approach, using a survey to assess foresight competence and the results were analyzed using content analysis. Based on the survey results, foresight methods were selected and tested with a pilot group in workshops – a brainstorming session followed by two scenario workshops. Workshop activities were analyzed through observation.

Key findings revealed interest in foresight within Häme TE-Services, but competence was mostly on managerial level. A part of frontline staff considered foresight a distant topic, mainly a leadership responsibility. Results emphasized the potential applications of foresight in guiding clients, service development, business improvement, and the development of organization’s own services. The thesis outcome introduced a scenario method for Häme TE-Services using PESTE analysis and a future table method. Foresight competence and future thinking were acknowledged as beneficial for all personnel working with clients and educational services. The integration of foresight into everyday communication and operations of TE-Services is recommended, along with providing foresight training for the entire staff.