Muistisairauksien ehkäisy terveysasemalla

Abstract

Suomalainen FINGER-tutkimus todisti ensimmäisenä maailmassa, että muistisairauksia voidaan ehkäistä monipuolisen elintapamuutoksen avulla. Muistisairaudet on liitetty osaksi kansantauteja vuonna 2019. Lähes 200 000 suomalaisella on etenevä muistisairaus. Suurin osa heistä on iäkkäitä, mutta myös noin 7000 työikäisellä on muistisairaus. Muistisairauksien määrän odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, aiheuttaen merkittävän taloudellisen haasteen yhteiskunnalle. Muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta niitä voidaan ehkäistä tai niiden puhkeamista voidaan viivyttää tekemällä terveydelle suotuisia valintoja. Tärkeintä olisi tunnistaa ne henkilöt, jotka ovat muistisairauden riskiryhmässä, ja sitouttaa heidät monipuoliseen elintapamuutokseen.

Opinnäytetyö noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Teemahaastatteluihin osallistui seitsemän terveysalan ammattilaista terveysasemalta. Haastattelut toteutettiin syys–lokakuussa 2023. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa terveysalan ammattilaisten osaamista muistisairauksien ehkäisystä perustuen FINGER-tutkimuksen ”Tiedä ja Toimi” -korttiin. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten terveysalan ammattilaisten osaamista voidaan kehittää muistisairauksien ehkäisyssä.

Tutkimukseen osallistuneella terveysasemalla ei ollut toimintatapaa muistisairauksien ehkäisemiselle. Muistisairauksien ehkäisy ei ole kuulunut ammattikoulujen tai ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmaan eikä työnantaja ole tarjonnut koulutusta asiasta. Terveysaseman toiminta painottuu verenpainetaudin, korkean kolesterolin, diabeteksen ja hengityselinsairauksien hoitoon ja seurantaan sekä päivystykselliseen hoitoon. Muistisairauksien ehkäisy tulisi integroida osaksi kansantauteja koskeviin vuosikontrolleihin, koska niillä on samat riskitekijät.

FINGER-tutkimuksen ”Tiedä ja Toimi” -kortin elintapaohjauksen osa-alueet olivat pääosin tuttuja. Terveellisten elintapojen osaaminen kuuluu sairaanhoitajan työnkuvaan, ja terveellisten elintapojen merkityksestä on painotettu jo niin peruskoulussa kuin ammattikorkeakoulussa. Sairauksien ehkäisyä ei juurikaan tehdä terveysasemalla. Elintapaohjausta tehdään usein muun työn ohella, jättäen elintapaohjauksen pinnalliseksi. Elintapamuutoksen ohjaukseen tulisi saada täydennyskoulutusta perehtymällä ”Tiedä- ja Toimi” -kortin eri osa-alueisin syvällisemmin, ammattilaisten tarpeita kuunnellen. Ammattilaisen syvällinen osaaminen elintapaohjauksen tekemisestä lisää sen vaikuttavuutta ja ohjaamisen mielekkyyttä. Ennaltaehkäisevään työhön tulisi kohdentaa enemmän resursseja, ja malli tulisi integroida osaksi terveysasemien toimintaa käyttäen hyväksi havaittua integraatiostrategiaa unohtamatta vaikuttavuuden arviointia. Muistisairauksien ehkäisyssä tulisi hyödyntää eri sektoreiden välistä yhteistyötä.

Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa muistisairauksien ehkäisyn aloittamista terveysasemalla. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millainen työnjako nähtäisiin terveysasemalla tärkeänä ennaltaehkäisyn kannalta ja miten teknologia voisi olla apuna resurssien riittävyyteen.