Elämänlanka-projektiin osallistuneiden nuorten elämänpolkujen kuvaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kahden Elämänlanka-projektiin osallistuneen nuoren elämänpolkuja. Molemmilla nuorilla on neurologinen erityisvaikeus. Tarkoituksena oli koota elämänpoluista kertomukset, joista selviävät Elämänlanka-projektin merkitys nuorten ja heidän vanhempiensa elämään sekä se, miten neurologinen erityisvaikeus on ilmennyt nuorten elämän aikana, mitä eri tuen tarpeita elämän varrella on ollut, mitä kuntoutusmuotoja nuoret ovat saaneet, millaisia voimavaroja perheellä on ollut ja miltä nuoren tulevaisuus näyttää. Kokosimme kummankin nuoren elämänkuluista kertomukset, joista kyseiset asiat selviävät. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteistyökumppaneille siitä, miten kuntoutuskurssitoiminta on vaikuttanut perheiden elämään kuntoutuskurssin jälkeen ja lisätä tietoa nuorten elämänkulusta neurologisen erityisvaikeuden kanssa.

Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus ja aineistonkeruu suoritettiin teemahaastattelun avulla. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Syksyllä 2013 haastattelimme kaksi nuorta perheineen, jotka osallistuivat Elämänlanka-projektiin vuosina 2009- 2010.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Elämänlanka-projektilla oli vaikutusta sekä nuorten että heidän vanhempiensa elämään. Elämänlanka-projektin vaikutuksesta nuorten tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyivät. Projektilla oli vaikutusta myös nuorten itsenäistymiskehitykseen sekä sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen. Vanhemmat saivat projektista sekä yksilöllistä tukea että vertaistukea.

Nuorten neurologinen erityisvaikeus näyttäytyi tutkimustulosten pohjalta sekä fyysisessä että psykososiaalisessa kehityksessä. Haastattelujen perusteella tutkimuksessa selvisi, että nuoret olivat saaneet monipuolisesti kuntoutusta ja vanhemmat kokivat, että nuorten asiat olivat järjestyneet hyvin elämän varrella. Haastatteluista nousi esille se, että vanhempien tukeen olisi voinut panostaa enemmän. Perheiden voimavarat vaihtelivat elämän eri vaiheissa, keskeisimmiksi voimavaroja lisääviksi tekijöiksi perheet nimesivät mm. nuorten saamat tukimuodot ja läheiset ihmiset. Nuorten tulevaisuus näyttää vanhempien mielestä valoisalta ja heillä on suunnitelmia tulevaisuuden varalle.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Elämänlanka- projektin vaikutuksien arvioimisessa ja kuntoutuskurssimallin kehittämisessä. Kattavat kertomukset elämänpoluista lisäävät tietoa neurologisen erityisvaikeuden omaavan henkilön elämänkulusta ja siinä ilmenneistä haasteista niin nuoren kuin perheenkin kannalta. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa tukimuotojen oikein kohdentamiseen esimerkiksi vanhemmille.

The aim of this thesis was to survey the course of life of two adolescents with neurological special difficulties and to scrutinize the significance of the Elämänlanka-projects to adolescents and their parents’ lives. The aim was to study how neurological difficulty has occurred during an adolescent’s life, what different needs for support have arisen during life, what rehabilitation methods adolescents have been given, what kind of resources families have had and what the adolescents future looks like. The objective of this thesis was to gather stories of youth’s lives which in-clude the above mentioned issues and to produce information about the effects of rehabilitation courses on the fami-lies’ lives after the rehabilitation course.

The research method of this thesis was a case study and data collection was performed by a theme interview. The material was analyzed by the content analysis. In the autumn of 2013 we interviewed two adolescents with their families who participated in the Elämänlanka-project during 2009-2010.

The results of the thesis demonstrated that the Elämänlanka-project has an influence on the adolescents and their parents’ lives. The future plans of the youth started to take shape as a result of the Elämänlanka project. The pro-ject also affected adolescents’ development to independency and supported social interaction. The parents got indi-vidual support and peer support from the Elämänlanka-project.

The adolescents’ neurological special difficulties appeared both in the physical and psychosocial development. Based on the interviews it became clear that the adolescents had had versatile rehabilitation and the parents experienced that adolescents’ things had arranged well during life. In the interviews it became clear that parents should have had more support. Resources of families varied at the different stages of life. The main things which increased re-sources were adolescents’ rehabilitation forms and close people. The future of the youths seemed bright in the eyes of their parents and they have plans for the future.

The results of this thesis can be used to evaluate the effects of the Elämänlanka-projects and to develop rehabilita-tion courses. Comprehensive stories of lives increase knowledge of the youth with neurological special difficulties and challenges in the lives of the youth and their parents. The results can be helpful in the future in targeting right forms of support for example for the parents.