Tulkki avusteinen mielenterveyshoitotyö : kirjallisuuskatsaus
Kuukkeli, Sara (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402142946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402142946
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on saada mahdollisimman kattavasti tietoa yleisimmistä mielenterveysongelmista ja tulkkiavusteisesta mielenterveyshoitotyöstä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitajille mitä heidän tulisi huomioida toteuttaessaan mielenterveyshoitotyötä tulkin avustuksella. Lisäksi opinnäytetyössä kuvataan yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä vieraskielisellä väestöllä ja niiden pääpiirteet, jotta mielenterveyden selvittäminen ilman yhteistä kieltä helpottuisi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin sähköisesti Medic-, Pubmed- ja Cinahl tietokannoista ja ne on julkaistu vuosina 2008–2021.
Tuloksista huomataan, että turvapaikanhakijat käyttävät mielenterveyspalveluita kantaväestöä vähemmän. Eroille on useita tekijöitä muun muassa tietämättömyys mielenterveydenongelmista ja niihin saatavista palveluista. Kulttuurierot ja kielimuuri ovat myös yhtenä isona haasteena. Ammattitaitoinen tulkkaus on käännösten lisäksi myös kulttuurin tietämystä ja ymmärrystä, sekä kulttuurin tulkkausta potilaan ja hoitajan välillä. Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla esiintyy huomattavasti enemmän traumaperäistä stressihäiriötä, ahdistuneisuushäiriöitä sekä masennusta, kuin kantaväestöllä tai muuten maahan muuttaneilla. Yksi keskeisimpiä haasteita turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluissa on kielimuuri ja toinen on kulttuurilliset esteet.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että mielenterveysalan ammattilaisten ja tulkkien välistä yhteistyötä tulisi edistää. Mielenterveysalan ammattilaisten tulisi saada kattavasti tietoa tulkkauksen merkityksestä, sekä mitä haasteita tulkkaus tuo mukanaan. Tulkeilla tulisi olla riittävä koulutus ja hallita myös mielenterveyden käsitteet molemmilla kielillä. Lisäksi tulkkien tulisi olla tietoisia molempien osapuolten kulttuureista ja niiden eroista, sekä suomalaisesta mielenterveyspalvelujärjestelmästä. Uuteen kulttuuriin, ympäristöön ja yhteiskuntaan sopeutuminen tuo monenlaisia haasteita, jotka vaikuttavat turvapaikanhakijoiden mielenterveyteen. Laadukas tulkkauspalvelu on välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijat saavat tarvitsemaansa apua. Merkittävä haaste on myös kulttuurisen osaamisen puute mielenterveyden ammattilaisilla. Terveydenhuollon ammattilaisten lisäkoulutukset, jotka painottuisivat kulttuuriseen osaamiseen sekä monikielisten viestintätaitojen kehittämiseen ovat keskeisiä parantamiskeinoja mielenterveyspalveluissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin sähköisesti Medic-, Pubmed- ja Cinahl tietokannoista ja ne on julkaistu vuosina 2008–2021.
Tuloksista huomataan, että turvapaikanhakijat käyttävät mielenterveyspalveluita kantaväestöä vähemmän. Eroille on useita tekijöitä muun muassa tietämättömyys mielenterveydenongelmista ja niihin saatavista palveluista. Kulttuurierot ja kielimuuri ovat myös yhtenä isona haasteena. Ammattitaitoinen tulkkaus on käännösten lisäksi myös kulttuurin tietämystä ja ymmärrystä, sekä kulttuurin tulkkausta potilaan ja hoitajan välillä. Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla esiintyy huomattavasti enemmän traumaperäistä stressihäiriötä, ahdistuneisuushäiriöitä sekä masennusta, kuin kantaväestöllä tai muuten maahan muuttaneilla. Yksi keskeisimpiä haasteita turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalveluissa on kielimuuri ja toinen on kulttuurilliset esteet.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että mielenterveysalan ammattilaisten ja tulkkien välistä yhteistyötä tulisi edistää. Mielenterveysalan ammattilaisten tulisi saada kattavasti tietoa tulkkauksen merkityksestä, sekä mitä haasteita tulkkaus tuo mukanaan. Tulkeilla tulisi olla riittävä koulutus ja hallita myös mielenterveyden käsitteet molemmilla kielillä. Lisäksi tulkkien tulisi olla tietoisia molempien osapuolten kulttuureista ja niiden eroista, sekä suomalaisesta mielenterveyspalvelujärjestelmästä. Uuteen kulttuuriin, ympäristöön ja yhteiskuntaan sopeutuminen tuo monenlaisia haasteita, jotka vaikuttavat turvapaikanhakijoiden mielenterveyteen. Laadukas tulkkauspalvelu on välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijat saavat tarvitsemaansa apua. Merkittävä haaste on myös kulttuurisen osaamisen puute mielenterveyden ammattilaisilla. Terveydenhuollon ammattilaisten lisäkoulutukset, jotka painottuisivat kulttuuriseen osaamiseen sekä monikielisten viestintätaitojen kehittämiseen ovat keskeisiä parantamiskeinoja mielenterveyspalveluissa.