Psykiatrisessa tahdonvastaisessa hoidossa olevien aikuispotilaiden ulkoilumahdollisuuden toteutuminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikalla tahdonvastaisessa hoidossa (tai toiselta nimeltään tahdosta riippumattomassa hoidossa) olevien aikuispotilaiden ulkoilumahdollisuus on toteutunut. Tiedot kerättiin hoitajilta kyselyllä ja heiltä kerättiin myös kehittämisideoita kuinka potilaiden ulkoilumahdollisuuden voisi toteuttaa vastaisuudessa paremmin. Tavoitteena oli, että kerätyn tiedon avulla Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikka voisi ruveta kehittämään potilaiden ulkoilun toteuttamista entistä paremmin ja näin myös lisätä potilaiden hyvinvointia. Psykiatristen potilaiden ulkoilua ja sen toteutumista on tutkittu vain vähän tähän mennessä etenkin Suomessa. Aikaisempien tutkimusten mukaan ulkoilu on tuottanut monia positiivisia vaikutuksia potilaille.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa oli myös laadullisia osia. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jossa oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet pyrittiin jakamaan kaikkien hoitajien tavoitettaviksi vastausaikana. Avointen kysymysten avulla saatiin arvokkaita kehittämisideoita potilaiden ulkoilun suhteen.

Tulosten mukaan suurin osa hoitajista oli käyttänyt potilaita ulkoilemassa. Potilaat olivat päässeet ulkoilemaan hoitajien kanssa keskimäärin harvemmin kuin kerran viikossa. Suurin osa hoitajista ei ollut tyytyväisiä potilaiden nykyisin saamaan ulkoilun määrään ja laatuun. Potilaiden huono psyykkinen terveydentila ja henkilökunnan puute olivat kaksi suurinta potilaiden ulkoilun estävää tekijää ja vastaavasti riittävä henkilökunnan määrä nähtiin suurimpana edistävänä tekijänä. Lähes kaikki hoitajat olisivat valmiita käyttämään potilaita ulkoilemassa mahdollisuuksien niin salliessa. Suurin osa hoitajista olisi valmis kehittämään ja järjestämään potilaiden ulkoilua. Suosituimpia ulkoilun kehittämisideoita olivat ”ulkoiluhoitajan” määrääminen työvuoroihin sekä ulkoilulle tarkoitetun ajan luominen päiväohjelmaan. Hoitajilla on hyvin motivaatiota lähteä ulkoiluttamaan potilaita ja kehittämään ulkoilua mikäli riittävät resurssit saadaan luotua.

Thesis was done to examine how adult patients who are in compulsory psychiatric treatment can go outdoors during their treatment at the psychiatric clinic of Lapland hospital district. Data was collected from nurses and also improvement ideas of how to improve patients’ possibilities to go outdoors in the future. The aim was that with the data collected the psychiatric clinic of Lapland hospital district could start to improve their patients’ chances of going outdoors during their treatment and try this way improve their well-being also. There haven’t been many studies about how psychiatric patients are able to go outdoors or how going outdoors has realized during their treatment period. Studies of this kind are very rare in Finland. Previous studies have shown that going outdoors has had many positive impacts on patients.

This thesis was carried out as a quantitative research which had also some qualitative aspects. Data was collected with questionnaire which had closed questions and some open questions. Questionnaires were available for all nurses at the psychiatric clinic during the study period. Valuable improvement ideas were collected via open questions.

Results show that majority of the nurses had taken patients outdoors. Nurses had taken patients outdoors approximately less than once per week. Majority of the nurses were not satisfied to the frequency and quality of how patients get outdoors currently. Poor mental health and lack of staff were the two main factors which prevented patients’ chances to go outdoors. Sufficient number of staff was the main factor that was seen to advance patients chances of going outdoors. Majority of nurses were ready to take patients outdoors if circumstances would allow it. Majority of the nurses would be ready to improve and organize outdoor exercise for patients. Couple popular improvement ideas were to assign “outdoor nurse” to shifts and to create time to go outdoors. Nurses had motivation to take patients outdoors and improve patients’ chances of going outdoors.