Työntekijöiden kokemuksia näönkuntoutusohjauksen erityispiirteistä vuorovaikutuksessa ja arjen toimintakyvyn tukemisessa

Abstract

Tutkimme tässä opinnäytetyössä näönkuntoutusohjauksen erityispiirteitä vuorovaikutuksessa ja arjen toimintakyvyn tukemisessa työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksemme toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluin, jotka pidettiin yhteistyökumppani Kuntoutus-Iiriksen kanssa joulukuussa 2023. Tavoitteenamme oli tuottaa lisää tietoa näönkuntoutusohjaukseen liittyvistä erityispiirteistä, kuvailla työntekijöiden kokemuksia heidän työstään ja kehittää näönkuntoutusohjaustyötä, jossa erityinen tuki, lainsäädäntö ja ammattietiikka ovat keskeisiä työhön liittyviä tekijöitä. Käsittelimme silmäsairauksia yleisesti ja ikääntymisen vaikutuksia näköön. Tutkimustehtävämme oli kuvata työntekijöiden kokemuksia näönkuntoutusohjauksen erityispiirteistä asiakastyössä vuorovaikutuksen ja asiakkaan arjen toimintakyvyn tukemisen näkökulmasta.

Keräsimme tietoperustaa opintojen varrella ja hyödynsimme sitä monipuolisesti. Haastattelukysymykset pohjautuivat teoriaperustaan. Tutkimuksen edetessä hahmotimme teemoja haastatteluun teoriaperustassamme esiintyneiden käsitteiden pohjalta. Teimme ylä- ja alaluokat haastattelujen vastausten ja alkuperäisten teemojen mukaan. Niin yläteemojamme kuin yläluokkiakin ovat 1) Näönkuntoutusohjaus yleisesti ja siinä ilmenevä lainsäädännössä määritelty erityinen tuki, 2) Vuorovaikutus sekä 3) Asiakkaan arjen toimintakyvyn tukeminen. Loimme haastattelun pohjalta alaluokat ohjauksen alle, kuten Työ lasten vanhempien kautta ja Työn kehittäminen. Vuorovaikutuksen alaluokiksi muodostuivat Vuorovaikutus työssä, Dialogisuus työssä ja Vuorovaikutuksen menetelmät sekä Asiakkaan arjen toimintakyvyn tukeminen näönkuntoutuksessa alle Apuvälineet, Apuvälineiden käytön harjoittelu, Palvelut ja Perhe. Kysyimme erikseen asiakkaan prosessista, asiakaslähtöisyydestä, kuntoutuksesta yleisesti ja koulutustaustasta haastatteluissa.

Keskeisiksi haastattelujen tuloksiksi nousivat esille ohjauksen osalta yksilöllisyyden huomioiminen ja oman työn kehittäminen Kelan palvelukuvausten muuttuessa. Vuorovaikutuksen osalta tärkeimpänä tuloksena oli selkeä sanallinen ohjaus ja kuvailu visuaalisen kontaktin puuttuessa sekä luottamuksen rakentaminen fyysisen ohjaamisen helpottamiseksi. Toimintakyvyn tukemiseen kuuluvat psykofyysissosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen asiakkaan arjessa. Psyykkinen tukeminen voi olla isossa roolissa asiakkaan muuttuneessa elämäntilanteessa, jolloin tuetaan voimavarojen ja mielekkyyksien löytämisessä. Sen sijaan fyysistä toimintakykyä voidaan tukea apuvälinein ja niiden käytön harjoittelulla. Ohjaajan täytyy ymmärtää näkemisen vaikeuksista ja apuvälineistä riittävästi. Vertaistuki voi lisätä sosiaalista hyvinvointia. Tutkimus on hyödyllinen niin alalla työskenteleville kuin opiskelijoillekin, ja sitä voidaan laajentaa tulevaisuudessa haastatellen useampia työntekijöitä.

In this bachelor thesis, we studied on the characteristics of eye rehabilitation counselling, interaction and supporting customers in their daily performance from the perspective of the professionals describing their experiences of rehabilitation. Our research was done as a qualitative case study research with thematic interviews, conducted with our partner organization Iiris Centre in December 2023. We created new information about the characteristics of eye rehabilitation counselling, describing the experiences of the employees and improving the eye rehabilitation counselling including aspects of special support, legislation, and ethics. We also discussed eye diseases and age-related influences.

We collected theory from our studies and used it diversely. Our interview questions were based on the theory. As our research progressed, we constructed themes that arose from the theory. We divided them into main categories and subcategories based on previous themes and the interviews. Our main categories and themes are 1) eye rehabilitation counselling including special support, 2) interaction and 3) supporting customers in their daily functioning. We created subcategories based on the interviews under the counselling category, like work through the parents and improving one’s work. Our interaction part had the subcategories of interaction, dialog, and verbal methods in the work, and supporting the daily functioning had the subcategories of aids, learning of their usage, services, and families. We also asked about the typical process of the customers, the customer-oriented approach, rehabilitation in Iiris and the professional backgrounds of the interviewees.

The most important results of the interviews were individuality in the counselling and improving work based on the changes in Kela’s descriptions of services. In the results regarding interaction, it was very important to give verbal descriptions when visual contact was missing and to build trust to help with the physical counselling. Supporting the customer’s daily performance, it is very important to help with the psychological, physical, and social wellbeing. Psychological support can play a big role in a changed situation of life, in which finding resources and meaningful things are assisted. Physical abilities can be supplemented with aids. Their usage will be practiced in the rehabilitation. The counsellor needs to understand enough about the visual difficulties and aids. Social well-being can be supported by peers. Our research is very valuable to counsellors as well as to students in this field, and it can be expanded in the future by interviewing more employees.