Työkykyjohtaminen : työkykyä edistävät toimintamallit
Räisänen, Kaisu (2014)
Räisänen, Kaisu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815864
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia työkykyä edistäviä tekijöitä ja toimintamalleja on jo käytössä ja tunnistetaan kohdeyrityksessä sekä millaisia uusia toimintamalleja työntekijät ehdottavat työkyvyn tukemiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kohdeyrityksen esimiehille toimintamalli työkyvyn johtamiseen.
Opinnäytetyössä työkyvyn johtamista lähestytään kokonaisvaltaisen työkykykäsityksen näkökulmasta. Taustoituksessa työkyvyn moniulotteisuutta käsitellään työkyvyn, työkyvyn tuen toimintamallin ja työkykyä tukevaan yhteistoimintaan kannustavan lainsäädännön perusteella. Lisäksi taustoituksessa tuodaan esille esimiehen vastuu ja velvollisuus työkyvyn johtamisessa sekä työkyvyn seurannassa käytettäviä mittareita.
Aineistonkeruu menetelmänä oli avoin haastattelu. Haastateltavana oli kohdeyrityksen työntekijät. Haastatteluja tehtiin 6, joista kaksi oli yksilöhaastatteluja ja neljä kahden hengen ryhmähaastatteluja. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysi -menetelmällä
Tuloksien mukaan kohdeyrityksessä on työkykyä tukevia toimintamalleja. Yrityksessä yleisimmät tiedossa olevat toimintamallit ovat varhaisen välittämisen malli ja päihdeohjelma. Lisäksi kolmikantakeskustelut koetaan työkyvyn edistämiseen liittyvänä toimintamallina. Yrityksessä on käytössä mittareita ja kyselyitä työkyvyn seuraamiseen. Kohdeyrityksen oma HR -toiminta ja työterveyshuolto koetaan merkittävänä yhteistyökumppanina työkyvyn tukemisessa, varsinkin niissä tilanteissa, kun työkyky on jo uhattuna. Tuloksista tuli myös esille, että lähiesimiestyö ja työn organisointi ovat työkykyä edistäviä toimintamalleja ja yrityksessä on työkykyä kehittävää toimintaa.
Opinnäytetyön kehittämisehdotukset kohdistuvat nykyisten työkykyä edistävien toimintamallien tai työkykyä tukevien tekijöiden vahvistamiseen.Kohdeyrityksen nykyinen työkykyjohtaminen vaatii vielä strategian juurruttamista, vastuiden jakoa yhteistyökumppaneiden kanssa, tiedon keräämistä työkyvyn nykytilanteesta, työyhteisön toiminnan sekä lähiesimiestyön kehittämistä.
Opinnäytetyössä työkyvyn johtamista lähestytään kokonaisvaltaisen työkykykäsityksen näkökulmasta. Taustoituksessa työkyvyn moniulotteisuutta käsitellään työkyvyn, työkyvyn tuen toimintamallin ja työkykyä tukevaan yhteistoimintaan kannustavan lainsäädännön perusteella. Lisäksi taustoituksessa tuodaan esille esimiehen vastuu ja velvollisuus työkyvyn johtamisessa sekä työkyvyn seurannassa käytettäviä mittareita.
Aineistonkeruu menetelmänä oli avoin haastattelu. Haastateltavana oli kohdeyrityksen työntekijät. Haastatteluja tehtiin 6, joista kaksi oli yksilöhaastatteluja ja neljä kahden hengen ryhmähaastatteluja. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysi -menetelmällä
Tuloksien mukaan kohdeyrityksessä on työkykyä tukevia toimintamalleja. Yrityksessä yleisimmät tiedossa olevat toimintamallit ovat varhaisen välittämisen malli ja päihdeohjelma. Lisäksi kolmikantakeskustelut koetaan työkyvyn edistämiseen liittyvänä toimintamallina. Yrityksessä on käytössä mittareita ja kyselyitä työkyvyn seuraamiseen. Kohdeyrityksen oma HR -toiminta ja työterveyshuolto koetaan merkittävänä yhteistyökumppanina työkyvyn tukemisessa, varsinkin niissä tilanteissa, kun työkyky on jo uhattuna. Tuloksista tuli myös esille, että lähiesimiestyö ja työn organisointi ovat työkykyä edistäviä toimintamalleja ja yrityksessä on työkykyä kehittävää toimintaa.
Opinnäytetyön kehittämisehdotukset kohdistuvat nykyisten työkykyä edistävien toimintamallien tai työkykyä tukevien tekijöiden vahvistamiseen.Kohdeyrityksen nykyinen työkykyjohtaminen vaatii vielä strategian juurruttamista, vastuiden jakoa yhteistyökumppaneiden kanssa, tiedon keräämistä työkyvyn nykytilanteesta, työyhteisön toiminnan sekä lähiesimiestyön kehittämistä.