Tiedon johtaminen asiantuntijatyössä Verohallinnossa : osaamisen kehittämisen näkökulma
Kippola, Johanna (2024)
Kippola, Johanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213275
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia tiedon johtamista veroasiantuntijatyössä ja syventyä tarkemmin osaamisen kehittämisen näkökulmaan. Työ on tehty Verohallinnon tukemana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä osaamisen kehittämisestä toimivampaa, ymmärrettävämpää ja näkyvämpää asiantuntijatyössä. Tavoite oli löytää asiantuntijatyöhön sopivia osaamisen kehittämisen keinoja, tuoda osaamisen kehittäminen kiinteämmäksi osaksi käytännön työtä ja nostaa esiin osaamisen kehittämisen esteitä ja hyötyjä. Tavoite oli myös tutkia asiantuntijan valmentavan otteen merkitystä osaamisen kehittämisen kannalta. Tutkimuskysymykset olivat: Miten asiantuntijat ylläpitävät ja kehittävät asiantuntijuuttaan organisaatiossa? Miten osaamisen kehittämistä tuetaan? Mitä haasteita osaamisen kehittämiselle on? Tunnistetaanko organisaatiossa osaamisen kehittämisen hyödyt? Mikä on asiantuntijan valmentavan otteen merkitys osaamisen kehittämisessä?
Tietoperustan käsitteet rakentuivat tiedon johtamisen ja osaamisen kehittämisen käsitteiden ympärille. Tietoperustassa on kuvattu tiedon tasot, hiljainen ja eksplisiittinen tieto, tiedon luomisen prosessi SECI-mallin avulla sekä tiedon johtamisen toimet. Osaamisen kehittämiseen liittyvinä käsitteinä on tuotu esiin osaaminen, asiantuntijatyö ja osaamisen johtaminen. Valmentava ote on avattu GROW-mallin kautta, ja puolestaan oppivan organisaation ominaisuudet on esitelty Sengen teorian valossa.
Opinnäytetyössä sovellettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja lähestymistapana hyödynnettiin tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla veroasiantuntijoita, ryhmäpäälliköitä ja osaamisen kehittämisen asiantuntijoita Verohallinnossa, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista nousi esille, että veroasiantuntijan osaamisen kehittämisellä on laajasti hyötyjä yksilö-, organisaatio-, asiakas- ja yhteiskuntatasolla. Tämän vuoksi osaamisen kehittämisen haasteisiin on tartuttava järjestämällä riittävä aika, olosuhteet sekä toimivat verkostot, jotka mahdollistaisivat asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen ja hiljaisen tiedon jakamisen työtä tehdessä. Työn laadullista seurantaa on myös kehitettävä, jotta saadaan kartoitettua riittävä osaaminen.
Tietoperustan käsitteet rakentuivat tiedon johtamisen ja osaamisen kehittämisen käsitteiden ympärille. Tietoperustassa on kuvattu tiedon tasot, hiljainen ja eksplisiittinen tieto, tiedon luomisen prosessi SECI-mallin avulla sekä tiedon johtamisen toimet. Osaamisen kehittämiseen liittyvinä käsitteinä on tuotu esiin osaaminen, asiantuntijatyö ja osaamisen johtaminen. Valmentava ote on avattu GROW-mallin kautta, ja puolestaan oppivan organisaation ominaisuudet on esitelty Sengen teorian valossa.
Opinnäytetyössä sovellettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja lähestymistapana hyödynnettiin tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla veroasiantuntijoita, ryhmäpäälliköitä ja osaamisen kehittämisen asiantuntijoita Verohallinnossa, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista nousi esille, että veroasiantuntijan osaamisen kehittämisellä on laajasti hyötyjä yksilö-, organisaatio-, asiakas- ja yhteiskuntatasolla. Tämän vuoksi osaamisen kehittämisen haasteisiin on tartuttava järjestämällä riittävä aika, olosuhteet sekä toimivat verkostot, jotka mahdollistaisivat asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen ja hiljaisen tiedon jakamisen työtä tehdessä. Työn laadullista seurantaa on myös kehitettävä, jotta saadaan kartoitettua riittävä osaaminen.