Etätyön vaikutus työhyvinvointiin pelialan ammattilaisten näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee etätyön moninaisia vaikutuksia työhyvinvointiin peliteollisuuden kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, minkälaiset tekijät vaikuttavat pelialalla etänä työskentelevän työhyvinvointiin omassa etätyöympäristössä ja miten työhyvinvointia voisi kehittää. Toimeksiantaja opinnäytetyölle on suomalainen pienyritys ja opinnäytetyötä on rajattu koskemaan pelialaa.

Tietoperustassa käsitellään työntekijöiden työhyvinvointia fyysisen, sosiaalisen ja kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Etätyötä avataan käsitteenä ja yleistyvänä trendinä. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla. Haastatteluita pidettiin etätyössä tekeville pelialan ammattilaisille.

Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimus menetelmin ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastatteluista saatua aineistoa käsiteltiin dataa tiivistämällä. Irrelevantti tieto poistettiin ja keskityttiin tutkimuskysymyksiin liittyviin lausuntoihin. Aineistoa järjesteltiin, analysoitiin yhtäläisyyksiä, ilmaisuja ryhmiteltiin samankaltaisten kanssa yhteen ja muodostettiin alaluokat ilmaisuista. Aineistoanalyysin ryhmittelyvaiheessa muodostui selkeät neljä pääluokkaa: joustavuus, ergonomia, sosiaalinen ja etätyön mahdollistava vaikutus.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhyvinvointi etätyössä on rajattujen työhyvinvoinnin alueiden saralla hyvällä tasolla ja työssä tunnistetaan selkeästi työhyvinvointiin vaikuttavia seikkoja. Etätyön työhyvinvoinnin kehittämiseen nousi esille selkeitä ajatuksia teemoista, mihin työntekijöillä ja organisaatioilla olisi tärkeä panostaa. Työntekijän oma etätyöympäristö ja joustavat työtavat koettiin positiivisena kokonaisuutena, kun taas sosiaalinen näkökulma herätti huolta organisaatioiden työnseurannan ja ryhmäytymisen yhteydessä.

Tutkimus avasi kysymyksiä etätyön pitkävaikutuksista työhyvinvointiin ja siitä, miten teknologia voi edistää parempaa etätyöympäristöä. Jatkotutkimuksena voisi tutkia erilaisia toimialoja ja kulttuureja vertaillen etätyön vaikutuksia laajemmin.

This thesis examines the diverse impacts of remote work on well-being in the context of the gaming industry. The research aims to understand which factors affect the well-being of individuals working remotely in the gaming industry within their remote work environments, and how well-being could be improved. The commissioning party to the thesis is a Finnish small business, and the thesis is limited to the gaming industry.

The theory discusses employee well-being from the perspectives of physical, social, and cognitive ergonomics. Remote work is explored as a concept and a growing trend. The empirical data for the study was collected through semi-structured thematic interviews with professionals in the gaming industry working remotely.

The research was conducted using qualitative research methods, and data-driven content analysis was used as the method of data analysis. The data obtained from interviews was processed by condensing the data. Irrelevant information was removed, and focus was placed on statements related to the research questions. The data was organized and analyzed for similarities, expressions were grouped with similar ones, and subcategories of expressions were formed. During the data analysis grouping phase, four main categories emerged: flexibility, ergonomics, social aspect, and the enabling effect of remote work.

In conclusion, it can be stated that well-being in remote work is at a good level in the areas of well-being examined, and the work identifies factors affecting well-being. Clear ideas for themes to focus on emerged for the development of well-being in remote work, which both employees and organizations should prioritize. The individual's own remote work environment and flexible working methods were perceived as a positive whole, whereas the social aspect raised concerns in the context of organizational work monitoring and team building.

The study raises questions about the long-term effects of remote work on well-being and how technology can promote a better remote work environment. Further research could investigate the effects of remote work more broadly by comparing different industries and cultures.